Tietoisuustaidot tietotyössä – keskittyminen ja huomion palauttaminen

Tietotyöläisen tärkein tehtävä on ajatella. Lisäarvoa tuotamme ajattelemalla, tuottamalla uusia ja entistä parempia ratkaisuja. Kaikki ajatukset ja ajatustavat eivät välttämättä ole hyödyllisiä. Voi olla, että meillä on aikaisemmin opittu tapa ajatella, joka ei enää toimi. Tämän takia olisi hyödyllistä tiedostaa hyödylliset ja haitalliset ajatukset ja ajattelutavat. Tuotteliaan ajatustyön esteenä voi myös olla keskittymiskyvyn puute.

Tietoisuustaitojen avulla

  • olemme tietoisia siitä mitä mielessä liikkuu työpäivän aikana
  • tunnistamme hyödyllisiä ja haitallisia ajatuskulkuja sekä mitä impulsseja saamme ympäristöstämme ja kuinka niihin reagoimme
  • huomaamme keskittymisen karkaavan ja osaamme palauttaa huomion haluttuun kohteeseen
  • kehitämme kykyä ottaa vastaan (esimerkiksi stressiin liittyvät) negatiiviset tunteet toimintakykyä ylläpitävällä tavalla
  • huomaamme ajattelua avaavia myönteisiä tunteita
  • pidämme huolta tärkeimmän työvälineemme aivojen hyvinvoinnista.

Tietoisuustaitoja voi lähestyä esimerkiksi keskittymiskyvyn näkökulmasta, joka on yksi (mutta varsin suppea näkökulma aiheeseen). Tehdään pieni testi, jota varten tarvitset kynän ja paperia. Ajasta kännykkä hälyttämään 2-3 minuutin kuluttua. Sulje silmäsi ja suuntaa huomio hengitykseen. Tunne sisään- ja uloshengitys. Pyri pitämään huomiosi vain ja ainoastaan hengityksessä 2-3 minuutin ajan. Ajan päätyttyä kirjoita paperille kaikki ne asiat, jonne huomiosi harhaili harjoituksen aikana.

Jos teit edellä olevan harjoituksen ja jos et ole aikaisemmin harjoittanut tietoisuustaitoja, niin luultavimmin huomiosi harhaili ääniin, ajatuksiin, kehon tuntemuksiin, aistiärsykkeisiin tai jonnekin muualle. Työpäivän aikana tämä voi näyttäytyä keskittymiskyvyn herpaantumisena. Yrität keskittyä työtehtävääsi, mutta huomiosi harhailee pomosi kenkien kopinaan (ääni), ruokalasta leijailevaan kaalilaatikon tuoksuun (haju), kutinaan vasemmassa pakarassa (tunto), jomotukseen vasemmassa lavassa (kehoaistimus), huoliajatukseen tekemättömästä työtehtävästä (ajatus). Huomiosi säntäilee tekeillä olevan työtehtävän ja kaikkien eri huomiotasi kiinnittävien kohteiden välillä. Tehokasta ja tuottavaa?

Keskittymiskyky, kyky suunnata huomio kohteeseen ja ylläpitää huomiota kohteessa häiriötekijöistä huolimatta on yksi tietoisuustaitojen komponentti. Mediassa näkyy siteerattavan tutkimuksia, joiden mukaan tietoisuustaitojen harjoittaminen vahvistaa keskittymiskykyä. Tämän takia monet toivovat tietoisuustaitojen vahvistavan heidän keskittymiskykyään. Tietoisuustaitojen harjoittamisen yksi mahdollinen este on kuitenkin tavoitteellisuus. Mikäli tietoisuustaitojen harjoittaja tavoittelee raudanlujaa keskittymistä (että huomio pysyy vain ja ainoastaan hengityksessä) niin hän joutuu pettymään (ainakin ensi alkuun). Harjoittamaton mieli harhailee ja suuntautuu muualle, erityisesti kun huomiokenttään tulee uutta, yllättävää ja kiinnostavaa (nk. orientaatio). Harjoittamaton mieli vaeltaa.

Tietoisuustaitojen komponentteja ovat huomion taitava suuntaaminen ja palauttaminen haluttuun kohteeseen, tietoisuus mielen sisällöistä, vastaanottaminen ja hyväksyminen sekä läsnäolo hetkessä. Kun harjoituksen aikana suuntaamme huomiomme esimerkiksi hengitykseen, niin olemme tietoisia hengityksestä, seuraamme hengityksen kulkua hetki hetkeltä siten kun se harjoituksen aikana sattuu kulkemaan ilman aikomusta muuttaa sitä millään tavalla. Harjoitus on siinä mielessä tavoitteeton, että harjoituksen ei pidä tuntua tietyltä tai sujua tietyllä tavalla. Harjoituksena aikana vain olemme ja seuraamme hengitystä katselijan roolissa.

Tietoisuustaitoharjoituksen intentiona (ainakin ensi alkuun) on tulla tietoiseksi, kun huomio vaeltaa muualla ja lempeän jämäkästi suunnata huomio takaisin hengityksen seuraamiseen. Tietoisuustaitojen harjoittaminen (näin ensi alkuun) on ainaista huomion palauttamista kohteeseen.  Vähitellen harjoituksen ”sivutuotteena” keskittymiskyky saattaa vahvistua. Tietoisuustaitojen harjoittajalle syntyy vähitellen myös kyky havainnoida mielen sisältöjä aivan kuin askeleen kauempaa. Tämä mahdollistaa hyödyllisten ja haitallisten ajattelutapojen tunnistamisen.

Tietoisuustaidoilla on monia myönteisiä ”sivuvaikutuksia”, jotka tulevat ilmi tutkimuksien kautta. Tietoisuustaitojen harjoittaminen on paradoksaalista. ”Sivuvaikutuksien” tavoittelemisesta pitää luopua, jotta ne voivat ilmestyä (, jos ne ovat ilmestyäkseen.)

Arttu Puhakka

Kirjoittaja on ratkaisukeskeinen valmentaja ja tietoisuustaito (mindfulness) ohjaaja

 

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s