Sosiologian opinnot kehittävät ajattelua

Sosiologiassa tarkastellaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä sekä yksilöä niiden osana. Sosiologian opinnoissa ajattelutapasi maailmasta voi muuttua, mikä on innostavaa ja koukuttaa perehtymään sosiologiseen ajatteluun yhä syvemmin. Sosiologiassa ei voi olla koskaan valmis; aina löytyy uusia ja erilaisia tutkimuskohteita tai näkökulmia joista tarkastella vanhoja tutkimuskohteita. Sosiologian myötä oppii hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia ja ymmärtämään ilmiöiden toimintamekanismeja ja yhteiskunnan rakenteita tavoilla, jotka ovat hyödyllisiä hyvin monenlaisilla aloilla työskentelyssä. Sen vuoksi sosiologia on myös suosittu sivuaine toisen oppiaineen rinnalle ja moni opiskelee sitä harrastuksenaan.

Yksi tärkeimmistä työvälineistä sosiologiassa on kirjoittaminen ja myös sosiologian opinnoissa ajattelun kehittyminen tulee näkyväksi kirjoitustehtävissä. Tutkimusten ja teoriakirjallisuuden pohjalta ja innoittamana kirjoitetaan auki ympäröivää maailmaa. Itä-Suomen yliopiston Avoimessa yliopistossa tarjottavissa sosiologian perusopinnoissa perehdytään tarkemmin koulutussosiologiaan, rasismin sosiologiaan sekä sukupuolen- ja tyttötutkimukseen.

sosiologia

Sosiologiassa tarkastellaan yhteiskuntaa ja yhteisöjä sekä yksilöä niiden osana.

Koulutus, rasismi ja sukupuoli

Suomalainen koulu näyttäytyy sosiologille ympäristönä, jossa on loputtomasti tarkasteltavaa. Koulutussosiologiassa voidaan tutkia esimerkiksi niitä erilaisia mekanismeja, joiden myötä lapset ja nuoret koulussa sisäistävät yhteiskunnan normeja. Sukupuolentutkimuksen kannalta koulumaailma näyttäytyy monisyisenä ja jännitteisenäkin paikkana, jossa käydään jatkuvia neuvotteluja sukupuolesta. Sosiologiassa on perehdytty myös esimerkiksi erilaisiin nuoriso- ja alakulttuureihin sekä oppilaiden yhteisöihin koulussa, kuten ylä-astelaisten tyttöjen kaverisuhteisiin.

Rasismin sosiologia on yhä kansainvälistyvässä yhteiskunnassamme ajankohtainen ja keskustelua herättävä aihe, ja opintojakso haastaakin pohtimaan teemaa monipuolisesti ja syvällisesti. Opintojaksolla rasismia ja nationalismia lähestytään käsitteellisestä ja historiallisesta näkökulmasta. Sosiologiassa pyritään irtaantumaan arkiajattelusta ja rasismin ilmiötä tarkastellaan sosiologisten teorioiden ja käsitteiden avulla. Yksi näkökulma voisi olla esimerkiksi toiseuden kokemus ja toisaalta samuus ja identifioituminen osaksi jotain yhteisöä. Toisaalta rasismia voidaan tarkastella esimerkiksi historiallisesti muodostuneena osana yhteiskunnallisia rakenteita.

Sosiologiassa kiinnostus kohdistuu yksilöä laajemmalle, mutta ilmiöt ovat vahvasti yksilön elämässä vaikuttavia ja tulevat siellä näkyviksi. Sukupuolen ja –naistutkimuksen alalla perehdytään sukupuolisiin rakenteisiin ja niiden vaikutuksiin yhteiskunnan eri toiminnoissa. Erilaiset sukupuoliset normit tulevat näkyviksi toiminnassamme, ja niiden oivaltaminen voi olla hämmentäväkin kokemus. Sukupuoli ja ikä sosiologisina käsitteinä ovat universaaleja ja toisaalta paikallisesti vaihtelevia kulttuurisia ja yhteiskunnallisia järjestyksiä, jotka muuttuvat myös ajassa. Sosiologia ei toki rajoitu koulutuksen, rasismin ja sukupuolen kysymyksiin, vaan sosiologisen mielikuvituksen myötä tutkimuskohteita on rajattomasti.

Sosiologian opinnot avoimessa yliopistossa

Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on tarjolla sosiologian perusopinnot (25 op), jotka toimivat oivana johdantona sosiologian oppiaineeseen. Avoin yliopisto on avoin kaikille iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta ja opiskelemaan pääsee ilmoittautumalla. Voit ilmoittautua perusopintokokonaisuuteen tai yksittäiselle opintojaksolle, joita sosiologian perusopinnoissa on viisi. Opinnot järjestetään kokonaan verkko-opintoina, eli ne voi suorittaa etänä. Avoimessa suoritetut opinnot ovat tutkinnon osia ja siten hyödyksi myös, mikäli päätät hakea yliopistoon tutkinto-opiskelijaksi. Silloin kannattaa tutustua tarkemmin myös avoimen väylään, sillä hyvin tiedoin suoritetuilla perusopinnoilla voit hakea ilman valintakoetta väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon Joensuun kampukselle (yhteiskuntatieteet). Kuopion kampukselle (sosiaalitieteet) väyläkriteerinä on lisäksi toisen oppiaineen suoritettu perusopintokokonaisuus.

Opiskele ja näet maailman uusin silmin!

 

Kirjoittajat:

Leea Huusko
Sosiologian tutkinto-opiskelija Itä-Suomen yliopistossa ja suunnittelusihteeri Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa

Päivi Puustjärvi-Soininen
Sosiologian oppiaineesta vastaava suunnittelija Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa

Oman opiskeluelämänsä Suomen mestareita – tutkintotavoitteiset aikuisopiskelijat

HTK-opinnot avoimessa yliopistossa-hanke 10 vuotta, oikeustieteen opetusta jo yli 20 vuotta

Tammikuun lopulla minulla ja kollegoillani oli ilo osallistua Itä-Suomen avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksen Hämeen kesäyliopiston järjestämään HTK 10 vuotta-juhlaan, jossa juhlapuheiden ja musiikkiesityksen säestämänä juhlistettiin valmistuneita hallintotieteiden kandidaatteja ja maistereita. Olipa mukana yksi tohtorikin juhlittavana. Tapahtuma sai minutkin pohtimaan viimeistä kymmentä vuotta, jona aikana HTK/HTM-tutkintotavoitteisesta aikuisopiskelusta on muodostunut Itä-Suomen avoimessa yliopistossakin eräänlainen ”koulutusbrändi”. Voi jopa sanoa, että vuonna 2007 silloisessa Joensuun yliopistossa lanseeratulla HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hankkeella on tehty jo jälki aikuisopiskelun koulutushistoriaan. Työarjen keskellä asioita yleensä suorittaa ilman enempää miettimistä, mutta juhlaillan aikana tuli palauteltua mieleen monta asiaa vuosien varrelta.

Miten kaikki alkoi?

Ainejärjestö Legio Ostiensis ry täytti viime vuonna 20 vuotta ja on yhden vuoden oikeustieteiden laitosta vanhempi. Merkkipäivän kunniaksi Legio julkaisi loppuvuodesta 2017 Manipulus-lehtensä juhlanumeron, jossa on erinomaisesti kuvattu oikeustieteiden opetuksen ja laitoksen kehittymistä sekä taustoja. Kaikki sai alkunsa 1980-luvun tuntiopetuksesta ja 1990-luvulla Teuvo Pohjolaisen professuurin myötä, julkisoikeuden perus- ja aineopinnot pystyi jo suorittamaan sivuaineena. Legion juhlanumerossa prof. emeritus Tarmo Miettinen luonnehtii prof. emeritusta Teuvo Pohjolaista ”Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden kantaisäksi”. Näillä Pohjolaisen luennoilla innostuin itsekin juridiikan opiskelusta, vaikka opiskeluaikanani opintoja ei voinutkaan pääainetasolla suorittaa HTK/HTM-tutkintoina ennen kuin vasta 1.8.1997 alkaen. Nykyisen Itä-Suomen yliopiston HTK/HTM-tutkintojen omintakeinen oikeustieteeseen perustuva pääainemalli alkoi rakentumaan vuodesta 2002 eteenpäin. Koko ajan mukana on kulkenut myös opiskelijavalinnan joustavuus ja eri hakuväylien kehittäminen. Samoin kuin aikuisopiskelijalähtöisyys, minkä näen isona vahvuutena tämän opiskelumallin kehityksessä. Parasta musiikkia korvilleni on edelleen, kun mahdollisen tulevan opiskelijan puhelu alkaa sanoin ”työkaverini opiskelee teillä ja suositteli Itä-Suomen avoimen yliopiston oikeustieteen opintoja”.

Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutusbrändäyksen alkuaskeleet

Lukuvuoden 2006-2007 aikana heräsivät keskustelut entistä laajemmista aikuisopiskelun mahdollisuuksista etänä. Tähän liittyi myös avoimen väylän kehittäminen, joka takasi kaikille 110 opintopistettä avoimen yliopiston kautta suorittaneille opiskelijoille opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoa suorittamaan. Poikkeuksellista  valtakunnallisesti oli ja on nykyisinkin, että koko oikeustieteiden laitoksen opetustarjonta on myös avoimen yliopiston kautta opiskeltavissa. HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hanke lanseerattiin keväällä 2007 ja siihen avoimen yliopiston ja oikeustieteiden laitoksen lisäksi mukaan lähti 5 kesäyliopistoa sekä yksi kansanopisto. Jos Pohjolainen loi pohjan oikeustieteelle Joensuussa, niin minä voin luennehtia Tarmo Miettistä HTK-hankkeen kantaisäksi. Yhtään väheksymättä koko laitoksen henkilökunnan panosta, mutta erityisesti Tarmolle aikuisopiskelun edistäminen oli sydämen asia.

HTKopinnot_avoimessa_hanke

Jo vuonna 2010 hankkeen karonkassa hymyilytti: Tarmo Miettinen oikeustieteiden laitokselta, Riitta Vornanen Aducatesta, Miia Laukkanen oikeustieteiden laitokselta, Seija Tuominen Aducatesta, Erja Tynkkynen Savonlinnan kesäyliopistosta, Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta, Raili Konttinen Savonlinnan kesäyliopistosta, Ritva Oravuo Etelä-Karjalan kesäyliopistosta, sekä Anne Korhonen oikeustieteiden laitokselta juhlivat onnistuneen hankkeen tuloksia.

 

Mitä tehtiin toisin?

Oikeustieteen opinnot olivat olleet tarjolla avoimessa yliopistossa jo pitkään, samoin toimiva väylä ja opiskelijoitakin oli vuosittain ihan hyvä määrä eli n. 600. Mikä sai opiskelijamäärän kasvamaan yli 2000 opiskelijaan yhden lukuvuoden aikana? Ensinnäkin opintoja markkinoitiin tutkintotavoitteisuus edellä. Kysyntä eri paikkakunnilla tapahtumissa oli valtaisa ja muistan eräänkin markkinointi-tapahtuman Kainuun kesäyliopistolla, jossa vasta kolmas sali oli riittävän suuri yli sadan kiinnostuneen osallistujan tarpeisiin. Tarve tuettuun tutkintotavoitteeseen opiskeluun erityisesti yhteistyöoppilaitospaikkakunnilla oli ilmeinen. Opetuksen ja ohjauksen kehittämisen kannalta toimenpiteitä tehtiin monin eri tavoin. Sen lisäksi, että oikeustieteiden laitoksen opettajat kävivät opettamassa livenä eri paikkakunnilla, opetusta välitettiin myös videovälitteisesti yhteistyöoppilaitosten välillä, yleisissä tenteissä mahdollistettiin myös iltatentit, tuotettiin verkkomateriaalia ja -luentoja, järjestettiin systemaattista tuutorointia/ohjausta eri paikkakunnilla sekä opintojen aloitusinfoja. Koska opiskelijoita tuli ns. ovista ja ikkunoista, ihan kaikkia tarpeita ja haasteita ei voitu ennakoidakaan, mutta tilanteet hoidettiin yleensä hyvinkin nopeasti ja joustavasti puolin ja toisin. Hanke haastoi myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä uudella tavalla verkostoyhteistyönä, jota mm. Snellman-kesäyliopiston nyk. rehtori Soili Meklin kuvasi pro gradu-tutkielmassaan. Tiivis kolmikantayhteistyö ja luottamusverkosto olivatkin hankkeen onnistumisen edellytys.

Osana toimintaa

Hankkeen myötä aloitettu toimintamalli on nykyisin osa arkipäivää ja toimintatavat ovat jääneet pysyviksi, vaikka paikalleen ei voikaan sammaloitua. Etäopiskelumahdollisuuksien ja verkko-opintojen lisääntyminen mahdollistaa opiskelun laajasti eri puolilla Suomea, vaikka opiskelija ei asuisikaan yliopisto- tai kesäyliopisto-paikkakunnilla. Itä-Suomen avoimessa yliopistossa suoritettiin v. 2015 enemmän oikeustieteen opintoja kuin muissa avoimissa yliopistoissa yhteensä, joten olemme selkeästi valtakunnallinen ykköstoimija. Reilun vuoden takaisin tilastotiedon mukaan avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutuneista oli HTK- tai HTM-tutkinnon suorittanut vajaan 10 vuoden aikana yli 500 opiskelijaa. Luku on iso, kun suurin osa opiskelijoista suorittaa opintoja työ- ja muun elämän ohessa. Koko tutkinnon suorittaminen alkaen avoimen yliopiston kautta suoritetuista ensimmäisistä opintojaksoista voi hyvinkin viedä 5-10 vuotta. Nykyisin opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoon saa 60 op suorittamalla, ilman arvosanavaatimusta tai määräkiintiöitä. Erityisen ilahtunut olen OKM:n korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämisen suunnitelmista, joissa avoimen väylää vahvistetaan edelleen. 1.8.2013 alkaen Itä-Suomen yliopistossa on voinut suorittaa myös ON/OTM-tutkinnon ja vaikka pääosin opiskelijat valitaan valintakokeella (v. 2019 myös paperivalinta), keväällä 2018 opiskelijavalinnoissa otetaan käyttöön myös alanvaihtoväylä oikeustieteelliselle alalle.

Vuonna 2017 Itä-Suomen avoimessa yliopistossa oikeustieteitä opiskeli 3012 opiskelijaa ja opintopisteitä suoritettiin huimat 10890. Laskennallisesti aikaa on mennyt 27 t/op eli 294 030 tuntia. Eiköhän tuolla harjoittelumäärällä jokainen opiskelija ole jo oman opiskeluelämänsä Suomen mestari! Ja tämän vuonna 2007 aloitetun hankkeen suurin hyötyjä onkin opiskelija!

Opiskelu on yksi niistä harvoista toiminnoista, jota elämässä ei voi ikinä katua. Unelmiin siis kannattaa uskoa, ja päättää, että tekee töitä sen eteen. Se päivä tulee, kun voi hymyillen katsoa taaksepäin ja todeta: MÄ TEIN SEN!

Satu, 43, virkamies

Tuominen Seija-10x15Kirjoittaja on Seija Tuominen YTM, Aducaten oikeustieteiden suunnittelija.

Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä

Viestintä ja vuorovaikutus ovat työyhteisön ydintoimintoja, työnteon ja yhteisössä toimimisen välineitä. Vuorovaikutusta sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien, kuten kollegoiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien välillä tapahtuu päivittäin, ja siihen osallistuvat niin suorittavan tason kuin asiantuntija- ja esimiestason tehtävissä työskentelevät henkilöt. Toimiva vuorovaikutus tehostaa organisaation perustehtävän ja toimintakulttuurin toteuttamista sekä voimaannuttaa yksilöä ja yhteisöä.

Vuorovaikutuksen toimivuutta voidaan tarkastella tehokkuuden ja tarkoituksenmukaisuuden näkökulmista. Tehokas viestijä on tavoitekeskeinen; hän pyrkii omilla sanallisilla ja sanattomilla viesteillään saavuttamaan omia ja yhteisiä päämääriä. Tarkoituksenmukainen viestijä on puolestaan kontekstisidonnainen; hän havainnoi vuorovaikutuksen ilmapiiriä ja pyrkii reagoimaan toisten viesteihin rakentavasti. Toimivan vuorovaikutuksen voidaan siis todeta olevan päämäärien saavuttamista hyvässä yhteishengessä.

Toimiva vuorovaikutus voimaannuttaa. Voimaantumisella tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, luoda ja kanavoida omia vahvuuksiaan (Garman 1995, Siitonen 1999 mukaan). Se on henkilökohtainen, vuorovaikutuksellinen prosessi: voimaa ei voi antaa toiselle, mutta vuorovaikutus voi antaa sille ajan ja paikan. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksen tavoitteena on tunnistaa koulutettavien yksilöllisiä viestinnällisiä vahvuuksia ja kehittää vuorovaikutusosaamista tieto- ja taitoharjoittelulla, vertaispalautteella ja itsereflektiolla.

voimaannuttava_vuorovaikutus1

Voimaantuminen vaikuttaa työhön ja työyhteisöön sitoutumiseen (Ford 1992, Siitonen 1999 mukaan): vahvasti voimaantunut yksilö kokee vahvempaa sitoutumista kuin heikosti voimaantunut. Voimaannuttava vuorovaikutus työyhteisössä -koulutuksessa vuorovaikutusosaamista opetellaan tekemään näkyväksi vuorovaikutuksen havainnoimisessa ja kuuntelemisessa sekä omien sanallisten ja sanattomien viestien ilmaisemisessa. Koulutuksessa opetellaan kuuntelemaan toisia sekä ilmaisemaan itseä niin, että se tuntuu voimaannuttavalta. Koulutus pyrkii osaltaan haastamaan ajan tuomat ilmiöt: lyhytjänteisyyden, itsenäisyyden, itsekeskeisyyden ja teknologiavälitteisyyden. Monialaisessa ryhmässä oppiminen: tiedon, näkemysten ja kokemusten jakaminen kasvotusten on vastaisku yksinäisyydelle.

Koulutus kannustaa jalkauttamaan osaamisen omaan työyhteisöön, sillä voima on olemassa yhteisössä itsessään. Se on yksilöiden sanallisissa ja sanattomissa viesteissä, niiden havainnoimisessa, kuuntelemisessa ja ilmaisemisessa. Kuulluksi tulemisen, auttamisen, arvostamisen ja kiitollisuuden osoituksissa.

EsteriSavolainenEsteri Savolainen
yliopisto-opettaja, kouluttaja ja tentaattori, Itä-Suomen yliopisto

Esteri Savolainen, FM, työskentelee yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston kielikeskuksessa sekä kouluttajana ja tentaattorina Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducatessa. Hänen vahvuutensa ja mielenkiinnon kohteensa ovat vuorovaikutuksen johtamisessa, yksilöiden ja ryhmien toiminnan ohjaamisessa sekä vuorovaikutuspotentiaalin ja -vahvuuksien tunnistamisessa. Hän kouluttaa 22.3.–19.4.2018 voimaannuttavasta vuorovaikutuksesta työyhteisössä. Ilmoittaudu mukaan!

Lähteet

Ford, M. E. (1992). Motivating humans: Goals, emotions, and personal agency beliefs. Newbury Park, Calif.: Sage Publications.

Garman, N. B. (1995) The Schizophrenic rhetoric of school reform and the effects on teacher development. In: Smyth J (ed.) Critical discourses on teacher development. Cassell, New York, p 23–38.

Siitonen, J. (1999). Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Oulu: Oulun yliopisto.

Sote tulee täyttä laukkaa

Tuskin kukaan on nukkunut ruususen unta sen suhteen, mitä sote-kentässä tulee lähiaikoina tapahtumaan. Ja kun sote-uudistus vihdoin astuu voimaan, vaikuttaa se julkisiin ja yksityisiin palveluihin, järjestöjen ja kolmannen sektorin rooliin palveluissa mutta myös pieniin, erikoistuneisiin palvelun tuottajiin.

Uudistuva hevostalous-hankkeen järjestämässä seminaarissa Helsingissä 8.2.2018 puhuttiin hevospalvelujen tilasta sekä tuottajien ja palveluja ostavien tahojen yhteistyöstä. Hevosavusteisten palvelujen tuottajat joutuvat uuden soten aikaan tarjoamaan palvelujaan ostajalle, josta useimmilla ei ole vielä selvää käsitystä mikä taho se on. Seminaarissa todettiin, että hevosavusteisia palveluja tuotetaan varsin laajassa skaalassa ympäri maata. Kehitystä seuranneet ennustivat myös, että eläinavusteisten palvelujen yleensä ja erityisesti hevosavusteisten sosiaali- ja kuntoutuspalvelujen kysyntä tulee kasvamaan. Nyt on siis aika terästäytyä sotea odotellessa.

elainavusteinen_sosiaalityo

Hevosavusteisten palvelujen tarjonta edellyttää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta – tätä tarvitsevat eritoten palvelujen hankinnasta päättävät ja palveluista maksavat tahot.  Palveluun sidotun rahan tulee aikaan saada toivottu vaikutus asiakkaan kuntoutumisessa. Palvelun tulee asiakkaan kannalta olla vähintään merkityksellistä, jos ei suoraan vaikuttavaa. Näitä vaikutuksia asiakas arvioi yhdessä koulutetun, palvelun osaavan ammattilaisen kanssa.

Palvelun tarjoajan tulee pystyä vakuuttamaan ostaja siitä, että juuri tätä palvelua kannattaa ostaa; se tuottaa toivotun tuloksen. Tämän osoittamiseen pitää olla näyttää toiminnan tunnuslukuja, asiakasprofiileja mutta myös dokumentteja palvelun tuottajan ammatillisesta pohjasta. Hevosavusteinen toiminta on laadukasta silloin, kun sitä tekee ammatillisen koulutuksen saanut, kestävällä ja eettisellä pohjalla työskentelevä toimija.

Merkityksellisyyden ja herkkyyden etsiminen asiakkaan elämään lienee yksi syy sosiaalipedagogisen  hevostoiminnan suosioon. Homman ydin piilee perusasioissa: hevosten arkinen päivärytmi ja perustarpeista huolehtiminen edellyttää ihmiseltä ahterin nostamista ja ryhtymistä toimeen. Toiminta pitää vireessä ja toiminta tapahtuu usein kauniissa, puhtaassa luonnossa. Työnsä jäljen näkee konkretisoituvan puhtaaseen talliin, kiiltävään hevosen kylkeen, pilkkeeseen turpaystävän silmäkulmassa ja lopulta varauksettomana luottamuksena sen ansainneisiin. Tämän saman kokemuksen sosiaalipedagogisen hevostoiminnan ammattilainen voi tarjota asiakkaalleen.

Hevosala on vahva kasvuala, jonka perusta on historiassa. Suomenhevonen on tehnyt pitkän työrupeaman suomalaisten hyvinvoinnin eteen. Sodassa sen panos oli korvaamaton huoltotehtävissä ja maan jälleenrakennuksen aikana hevoset olivat apuna rakennustöissä ja asutustilojen pellonraivauksessa. Yhteiskunnan kehittyessä hevosista on yhä enemmän tullut vapaa-ajan harrastus, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana se on löytänyt paikkansa yhä enemmän myös sosiaali- ja kuntoutuspalveluissa. Muutoksen tuiskeissa hevonen on onnistunut löytämään paikkansa, auttakoon se nyt siis ihmistä samaan.

Okulov Seija-10x15Kirjoittaja Seija Okulov on Aducaten suunnittelija, joka työskentelee mm. sosiaalipedagoginen hevostoiminta syrjäytymisen ehkäisyssä ja sosiaalisessa kuntoutuksessa -koulutuksen parissa.

Haku koulutukseen on auki 1.3. saakka. Hae nyt!

Uusi suunta yrityksille strategista ajattelua kehittämällä

Elämme juuri nyt keskellä kautta-aikain suurinta teknologista murrosta, joka tulee tavalla tai toisella  muuttamaan elämäämme ja yritystemme toimintaedellytyksiä. Se mitä uusi tulevaisuus tarkoittaa yksilölle, yrityksille, toimialoille tai kokonaisille kansakunnille, ei pysty kukaan varmasti ennustamaan. Varmaa on vain se, että liiketoiminnan murros on tosiasia.

Digitalisaatio mahdollistaa asioiden ratkomisen täysin uudella tavalla kuin aikaisemmin. Digitalisaatio nopeuttaa myös globalisaatiota lähentämällä kansakuntia, ihmisiä ja yrityksiä.

Pääomista kilpaileminen ja pääomien merkitys liiketoiminnan kasvattamisessa vähenee. Osaamisen ja ”out of the box” –ajattelun – eli kyvyn nähdä oman toiminnan ja toimialan ulkopuolelle – merkitys toimintojen kehittämisessä korostuu.

strategia

Tällainen toimintaympäristö edellyttää kaikilta yrityksiltä muutoskykyä. Syksyn 2017 Suomen Yrittäjien ja Finnveran julkaisema PK yritysbarometri kertoi huolestuttavan viestin. Läheskään kaikki Suomalaiset yritykset eivät ole halukkaita tai valmiita kehittämään toimintaansa.

Miten vauhdilla etenevään ja yllemme vyöryvään toimintaympäristön murrokseen pystyy varautumaan – saatikka kääntämään sen omaksi hyödyksi. Onnen ja hyvän tuurin varaan ei voida tulevaisuutta rakentaa, siksi ainoa mahdollisuutemme menestyä murroksessa on kehittää yritystemme toimintaa paremmalla strategiatyöllä ja strategista ajatteluamme kehittämällä.

”Ovatko meidänkin yrityksemme saaneet toimia liian pitkään vakaassa liiketoimintaympäristössä, missä on riittänyt keskittyminen oman toiminnan vatkaamiseen unohtaen samalla asiakkaamme ja heille hyödyn tuottamisen merkityksen.”

Tunnettu strategisti ja professori Roger Martin on strategiatyöstä sanonut, että se on vaikeaa ja osin jopa epämukavaa ajattelutyötä, koska siinä on kyse riskien ottamisesta, valinnoista epävarmuuden vallitessa, tuntemattoman tulevaisuuden kohtaamisesta.  Usein tämä epävarmuuden sietämättömyys kääntää strategisen työskentelyn kehittämään toinen toistaan hienompia suunnitelmia, joita voidaan pyöritellä ja hienosäätää yritysten johtoryhmäläisten Exceleissä. Tällainen itsensä varmuuttaminen ja organisaation sisäisten toimintojen arviointi ei yleensä tuo menestystä, varsinkaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, joka edellyttäisi asiakkaiden tarpeissa tapahtuvien muutosten näkemistä ja asiakasarvon ymmärtämistä. Ovatko meidänkin yrityksemme saaneet toimia liian pitkään vakaassa liiketoimintaympäristössä, missä on riittänyt keskittyminen oman toiminnan vatkaamiseen unohtaen samalla asiakkaamme ja heille hyödyn tuottamisen merkityksen.

Mikä on asiakasarvo tai asiakashyöty?

Asiakashyöty syntyy aina ja vain asiakkaan maailmassa, asiakkaan oman historian ja kokemustensa peilaamana. Usein saatamme virheellisesti ajatella, että asiakashyöty syntyy yrityksemme tuotantoprosessissa. On vaarallista nähdä yritys arvon luojana ja asiakas passiivisena kuluttajana. Strategiamme tulisi peilata asiakkaiden hyötyä.

Useita viime vuosien rakennemuutoksessa menestyviä yrityksiä yhdistää arvontuotannon nostaminen liiketoiminnan suunnittelun lähtökohdaksi. Näiden menestyvien yritysten missiona on tuottaa asiakkaalle hyötyä. Näiden menestyvien yritysten strategioissa kuvataan mitä tuo hyöty on ja miten sitä saadaan aikaan. Asiakashyödyn tuottajat onnistuvat muita useammin tuottamaan lisää myös omistaja-arvoa, joka on näille yrityksille tulema onnistuneesta liiketoiminnasta. Omistaja-arvo ei ole näille yrityksille liiketoimintasuunnittelun lähtökohta.

Hyvä strateginen suunnittelu lähtee liikkeelle määrittelemällä keitä asiakkaamme ovat, sekä analysoimalla mitä hyötyä voimme heille tuottaa, miksi asiakkaamme valitsevat kaikkien kilpailijoiden joukosta juuri meidät ja onko tällaisella toiminnalla mahdollista tuottaa omistaja-arvoa. Liiketoiminnan toimintamalleilla tulisi varmistaa, että strategiset tavoitteet toteutuvat.

Jos strategiatyö ei ole yrityksessä arkipäivää, tulisi jokaisessa yrityksessä säännöllisesti pohtia edes kysymyksiä keitä ovat asiakkaamme ja mitä hyötyä heille tuotamme. Näitä kysymyksiä pohtimalla ja antamalla itselleen rehellisiä vastauksia, on liiketoiminnan kehittäminen oikeaan suuntaan jo käynnistynyt.

”Hyvät strategiat eivät synny yksinomaan norsunluutornissa vaan ne syntyvät luovista ihmisistä ja näiden innovoimista ideoista ja oivalluksista.”

Pohdinnan tuloksena saatamme huomata, ettei olemassa olevien vahvuuksiemme hyödyntäminen enää riitäkään tuottamaan asiakkaillemme riittävää hyötyä. Havaitsemme, että meidän on ryhdyttävä luomaan jotakin uutta saadaksemme tuotettua jatkossa riittävästi arvoa asiakkaillemme.   Hyödynnämmekö olemassa olevia vahvuuksiamme vai luommeko jotain uutta – onkin strategiasuunnittelun keskeisiä kysymyksiä, jotka tulisi ratkaista strategiasuunnittelussa.

Omistaja-arvoa syntyy vain liiketoimintaa kasvattamalla ja tulosta parantamalla. Kasvun ja tuloksen tuovat asiakkaamme. Siksi asiakasarvolähtöisen strategian ja liiketoiminnan suunnitteluun kannattaa satsata. Hyvät strategiat eivät synny yksinomaan norsunluutornissa vaan ne syntyvät luovista ihmisistä ja näiden innovoimista ideoista ja oivalluksista. Perinteisten toimialojen rajat ovat murtumassa. Siksi onkin tärkeää, että omaan strategiatyöhön haetaan rohkeasti ideoita ja käytäntöjä oman toimialan ulkopuolelta.  Avoimella ja uudenlaisella ajattelulla sekä vanhojen toimintamallien rikkomisella voidaan perinteisilläkin toimialoilla vallata markkinat ja saavuttaa uutta omistaja-arvoa.

Elämme teknologistuvassa ja globalisoituvassa toimintaympäristössä poikkeuksellista aikaa. Poikkeuksellinen aika vaatii aiemmasta poikkeavaa ajattelua ja toimintaa.
Nostetaan asiakashyöty strategisen suunnittelun keskiöön, sillä viimekädessä asiakkaan odotusten ja toteutuneen asiakkaan hyödyn välinen ero määrittelee sen, onko meidän tarjoama ratkaisu kilpailukykyinen ja haluttava suhteessa kilpailijoiden tuotteisiin ja palveluihin.

Mikko Vänttinen
aluejohtaja, Finnvera Itä-Suomi

Kirjoitus on syntynyt UEF EMBA-johtamiskoulutuksen Strateginen ajattelu ja johtaminen -jakson oppimispäiväkirjana.

Terveydenhuollon strategiatyö: asiakaslähtöisyys profetointia vieraalla maalla

Noin 20 vuoden opiskeluhistorian aikana minulle on kehittynyt luonnontieteellis-behavioristinen maailmankuva. Tiedostan tämän vajaavaisuudet, mutta harvoin tätä on järkytetty sellaisella voimalla ja nopeudella kuten UEF Aducaten EMBA Strateginen ajattelu ja johtaminen -kurssilla, luennoitsija Kari Lohiveden toimesta.

”Toisena päivänä koin jotakin jokseenkin sellaista, mitä olen viimeeksi kokenut lääketieteellisen koulutusohjelman vuosikurssien 2-4. aikana kiteytettynä nyt yhteen iltapäivään: Täydellisen heräämisen ja aivan uuden näkökulman maailmaan.”

Strategiaprosessi on käsitteenä minulle varsin uusi. Olin juuri osallistunut tuohon elämäni ensimmäistä kertaa ja maailmankuvani ohjaamana olin tunnollisesti opiskellut missio-visio-strategia-operatiivisuus -termistön. Koulutuksen ensimmäinen päivä istui tähän kontekstiin: Lohivesi teroitti asiakas- ja omistajahyödyn yhteen liittämistä strategian keinoin. Talousteorian mukaisesti arvontuotto vaatii asiakasvirtaa ja -tyytyväisyyttä. Tästä syystä asiakaslähtöisyys strategian lähtökohtana on itsestäänselvyys. Myös näkökulma tuote-, asiakaspalvelu- tai hintaetuun painotuksesta kilpailussa oli ymmärrettävä ja jopa itsestäänselvä.

Toisena päivänä koin jotakin jokseenkin sellaista, mitä olen viimeeksi kokenut lääketieteellisen koulutusohjelman vuosikurssien 2-4. aikana kiteytettynä nyt yhteen iltapäivään: Täydellisen heräämisen ja aivan uuden näkökulman maailmaan. Mykistettynä palasin kotiin, kerroin tämän vaimolleni, joka hymyili. Kävin nukkumaan herätäkseni aamulla, mutta heräsinkin kirjoittamaan ajatukseni keskellä yötä, etteivät nämä vain karkaisi.

Olen 30-vuotias mutta monissa asioissa konservatiivinen ja joskus jopa muutosvastarintainen. Politiikasta kiinnostuin taannoin, koska uskoin uusliberalistisen talouspolitiikan tunkeutumisen terveydenhuoltoon tuhoavan kaiken sen, mitä on rakennettu Arvo Ylpön ajoista. Olen uskonut vakaasti Keynesiläiseen ohjaavaan talouspolitiikkaan hyvinvointiyhteiskunnan turvaajana. Digitalisaation olen kokenut varsin indifferenttinä, toisaalta se on vapaa-ajalla helpottanut ja mahdollistanut useita asioita. Työssä IT-ongelmat aiheuttavat harmaita hiuksia ja koneen palvominen vaikeuttaa osaltaan ehyen potilas-lääkäri -suhteen luomista.

”Lohivesi kertoi teollisesta vallankumouksesta, toimialojen kehityksestä näihin päiviin ja pääoman merkityksestä niukkana resurssina. Olen pitkään tiedostanut, että tämä kaikki tulee vielä muuttumaan.”

Kohdaltani ensimmäisellä EMBA-kurssilla, tietojohtamisen yhteydessä, puhuttiin jaetun johtajuuden rajapinnoilla syntyvistä läpimurroista. Tähänhän koko ihmislajin kehitys ja markkinatalous pohjautuu: intensiiviin tehdä asiat paremmin ja löytää uutta. Lohivesi kertoi teollisesta vallankumouksesta, toimialojen kehityksestä näihin päiviin ja pääoman merkityksestä niukkana resurssina. Olen pitkään tiedostanut, että tämä kaikki tulee vielä muuttumaan. Luennoitsija sai minut vavahtumaan tämän muutoksen voimaan ja käsinkosketeltavuuteen. Konkreettisimpana esimerkkinä hän nosti Amazon Go -kauppakonseptin, mikä mullistanee etämaksamisen ja poistanee osaltaan kassajonot kaupoista. Toisaalta asiassa keskusteltiin myös nykyisen kaupan rakenteista. Miksi e-ruokaostoksia ei ole Suomessa viety eteenpäin? Koska pääoma on kiinni kauppakiinteistöissä, ja konseptin hajottaminen tietäisi valtavia tappioita. Sama ongelma pienemmässä mittakaavassa on itselläni: olen ajatellut leasingautoa huolettomuuden vuoksi, mutta ostetussa on niin paljon pääomaa kiinni että häviäisin prosessissa.

Strategiatyö terveydenhuollon toimintaympäristössä

Siirrytään terveydenhuollon toimintaympäristöön. Sote-uudistuksessa valinnanvapauden ideana on asiakaslähtöisyyden parantaminen ja hintakilpailun aikaansaaminen. Tätä myötä pyritään kustannussäästöihin. Alkuun uudistuksessa pyrittiin myös laajaan valinnanvapauteen, mikä olisi tarkoittanut laajoja julkisten organisaatioiden yhtiöittämisprosesseja. Mielestäni tämän taustalla oli valtakunnan poliitikoiden tietämättömyys toimintaympäristöstä ja New Public Management -ajattelun korostuminen. Tässä julkinen toiminta assosioidaan monimutkaiseksi ja pyrkimyksenä on usein konformaatio eli hyvinvointi, kun taas yksityiseen toimintaan yhdistetään performaatio eli suorituskyky ja tehokkuus. Tämä ei terveydenhuollossa ole yksiselitteistä kuten esim. teollisessa toiminnassa. Ihmisen psykososiaalinen ulottuvuus tekee jokaisesta kontaktista ainutlaatuisen. Toisaalta terveydenhuollon tuotteistaminen tasalaatuisesti on mahdotonta eli toisin sanoen ei pystytä luotettavasti arvioimaan mikä on asianmukaisin tutkimus kulloisessakin tilanteessa pelkkien esitietojen perusteella. Toki tämä kaikki voi muuttua tulevaisuudessa vaikkapa IBM Watson -tekoälyn myötä.

Olen tutustunut niin edustamani pienen paikallisen terveyspalveluyrityksen kuin suurimpien kilpailijoidenkin strategioihin. Olen myös läpikäynyt muutaman julkishallinnollisen organisaation strategiaa. Ongelmat strategioissa ovat kauttalinjan samanlaisia. Tällä hetkellä kilpailu yritysten kesken vaikuttaa varsin laimealta. Tämä näkyy myös tasalaatuisissa strategioissa. Missio on kautta linjan terveyden ja hyvinvoinnin luominen. Ongelma on juuri näiden käsitteiden subjektiivisuus. Pielaveden mummolle riittää, jos polvessa on yksi kivuton päivä viikossa, kun taas maratoonarille pieni rasituksessa tuleva kipu voi olla erittäin kiusallinen.

”Terveydenhuollossa myydään asioita, joita ei pitäisi myydä.”

Sanat asiakaslähtöisyys, osaaminen ja välittäminen nousevat myös esille. Näitä ei avata sen enempää. Terveydenhuollossa myydään asioita, joita ei pitäisi myydä. Täytyykö asiakkaalle tarjota vastinetta rahalle kuten perinteisemmillä aloilla? Joskus tämä on mielenrauhaa, mutta usein mielenrauhan sijasta tarjotaan turhia tutkimuksia tai hoitoja. Toisaalta monia näistä ammattilainenkaan ei pysty jälkeenpäinkään toteamaan turhaksi. Tästä syystä koen sanan asiakas terveydenhuollossa hiukan epäasianmukaisena. Maallikko voi todeta turhien tutkimusten ja hoitojen jälkeen: ”Olipa osaava ja ystävällinen ammattilainen. Tänne tulen uudestaan.” Ja kassakone kilisee. Mikäli terveydenhuoltoa liikaa markkinaehtoistetaan, on tämä kehityssuunta väistämätön.

Väitän että terveydenhuollon henkilöstölle strategia on abstrakti käsite läpi kentän. Toisaalta väitän, että työnantajat poikkeavat varsin vähän toisistaan ja siksi henkilöstön on helppo siirtyä organisaatiosta toiseen. Myös palveluiden hinnat ovat jokseenkin homogeenisia. Joku voisi esittämäni perusteella puhua jopa kartellista?

Elämyksiä ja ymmärrystä EMBA-opinnoista

Kaikki kurssilla oppimani ja terveydenhuollon toimintaympäristöstä esittämäni huomioiden, terveydenhuollossa tulisi keskittyä asiakkaan palvelukokemukseen. Strategiaprosessissa tulisi kiinnittää huomiota käsitteiden terveys ja hyvinvointi määrittelyyn ja ymmärtämiseen. Koko ympärillä oleva yhteiskunta tulee muuttumaan valtavasti. Todennäköisesti murros vaikeuttaa suurten palveluntuottajien nykyistä mittakaavaedun hyväksikäyttöä. Emme myöskään saa jumiutua vanhoihin juoksuhautoihin: liiallinen yhteiskunnan tukijärjestelmien tuijottaminen pitää meidät lukittuna vanhassa. Jos termit terveys ja hyvinvointi ymmärretään oikein ja saadaan integroitua palveluketjuun oikein, uskon että kuluttajat ja työnantajat ovat valmiita satsaamaan niihin enemmän kuin KELA-korvauksen tai kapitaation verran.

”Ilmoittautuessani EMBA-opintoihin ajattelin kohtaavani uutta, mutta esimerkiksi tämä opintojakso tarjosi elämyksiä ja eksistentialistisen mittakaavan ymmärrystä.”

Kaikki edellä kirjoittamani syntyi noin vuorokauden pohdiskelun tuloksena. Ilmoittautuessani EMBA-opintoihin ajattelin kohtaavani uutta, mutta esimerkiksi tämä opintojakso tarjosi elämyksiä ja eksistentialistisen mittakaavan ymmärrystä. Tästä syystä suosittelen UEF Aducatea.

Arttu Pöyhönen, EMBA koulutettava
työterveyshuoltoon erikoistuva lääkäri, Terveyspalvelu Verso

Kirjoitus on syntynyt UEF EMBA-johtamiskoulutuksen Strateginen ajattelu ja johtaminen -jakson oppimispäiväkirjana.

Yhteiset Gerontologian aineopinnot Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston avoimiin yliopistoihin

Gerontologian perusopinnoissa perehdytään monitieteisesti ikääntymiseen liittyviin ilmiöihin ja vanhuuden tutkimukseen. Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa on tarjolla perusopinnot avoimina yliopisto-opintoina kaikille halukkaille. Työelämälähtöinen avoin korkeakoulutusopetus (AVOT)-hankkeen innoittamina aloimme selvittelemään yhteisten aineopintojen tarvetta. Voimavarojen yhdistämisen myötä saisimme yhteisiin aineopintoihin entistä laajempia, monitieteisiä sisältöjä työelämän tarpeita kuunnellen.

Photo by Jeff Sheldon/Unsplash

Kyselyllä tietoa tarpeista

Käynnistimme aineopintojen suunnittelutyön kyselyllä, jossa kartoitimme aineopintojen tarvetta ja sisältöjä. Kysely lähetettiin gerontologian perusopintoja suorittaneille opiskelijoille sekä työelämässä toimivalle yhteistyöverkostollemme. Kysely sai loistavan vastaanoton; saimme yhteensä 292 vastausta ja 87% vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa gerontologian aineopintojen opiskeluun!

Kyselyssä oli alustavia sisältöehdotuksia, joiden tärkeyttä vastaajat arvioivat. Erittäin tärkeinä sisältöinä vastaajat näkivät muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, psyykkisen vanhenemisen ja elämänkulun sekä gerontologisen kuntoutuksen. Lisäksi saimme vastaajilta sisältöehdotuksia aineopintoihin. Nämä sisältöehdotukset peilasivat tämänhetkistä yleistä yhteiskunnallista keskustelua vanhuuden ja ikääntymisen teemoista. Usein mainittuina olivat esimerkiksi poliittinen ja yhteiskunnallinen näkökulma ikääntymiseen, ikääntyvien päihde- ja mielenterveysongelmat, ikääntyvien seksuaalisuus, muistisairaudet sekä ikääntyvien sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja voimavarat. Lisäksi aineopintojen toivottiin olevan perusopintojen tavoin suoritettavissa joustavasti eri puolilta Suomea verkko-opintoina, joka onkin ollut suunnittelutyömme yksi lähtökohdista.

Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen.

Tavoitteena monitieteiset aineopinnot

Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Saamamme vastaukset toimivat yhteisen suunnittelutyön perustana. Käynnistämme tulevien aineopintojen suunnittelutyön yhteistyössä molempien yliopistojen alan asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pystymme tarjoamaan aineopinnot, joissa ikääntymisen tematiikkaan haetaan edellä kuvattuja ja entistä monitieteisempiä näkökulmia. Kun yhdistämme voimavaramme, ikääntymiseen liittyvät vahvuusalueemme ovat huikeat! Yliopistoistamme löytyy asiantuntijuutta ihmisen vanhenemiseen liittyen esimerkiksi terveyden edistämisen, liikunnan, toimintakyvyn ja kuntoutuksen, geriatrian ja farmasian sekä ravitsemuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien osalta aina kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin, ympäristöön ja psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin saakka. Mielestämme on tärkeää, että uusin ikääntymiseen liittyvä tutkimustieto tavoittaa yhteiskunnassamme kaikki toimijat eri alojen asiantuntijoista päättäjiin. Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen. Uskomme myös löytävämme opintoihin uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja yhteistyön myötä.

Lähde mukaan avartamaan näkemyksiäsi ikääntymisestä aloittamalla perusopinnot jo nyt. Niiden jälkeen voit jatkaa aineopintojen opiskelua. Tavoitteenamme on käynnistää gerontologian aineopinnot ensimmäisen kerran syksyllä 2019.

Kirjoittajat:
Suunnittelija Ulla Kekäläinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta
Suunnittelusihteeri Leea Huusko Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta Koulutuspäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta Yliopistonopettaja Päivi Eskola Jyväskylän yliopistosta avoimesta yliopistosta

Rakennusterveyden tietoa ja osaamista jo 20 vuotta

Sisäilmaongelmat ovat tulleet monille tutuiksi omakohtaisen kokemuksen ja median uutisten myötä. Asiantuntijoita alalle kaivataan kipeästi, mutta heitä voivat kouluttaa vain VTT:n luvan saaneet oppilaitokset. Aducaten perinteikäs koulutus pohjautuu vahvaan tutkimustietoon ja osaamiseen.

– Ensimmäinen sisäilmaongelmien koulutus alkoi Kuopion yliopistossa vuonna 1997, ja tähän mennessä meiltä on valmistunut 13 ryhmää. Koulutuksiin osallistunut yhteensä noin 300 henkilöä, heistä osalla on tällä hetkellä rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaatti voimassa, kertoo suunnittelija Tiina Pyrstöjärvi Aducatelta.

– Koulutus lähti alkujaan käyntiin ihan tyhjästä, edes rakennusterveys-sanaa ei ollut olemassa, se tuli käyttöön vasta myöhemmin. Kymmenen vuotta sitten myös muut tahot alkoivat järjestää alan koulutusta, sanoo koulutuksen vastuullinen vetäjä, yrittäjä Jukka-Pekka Kärki Sisäilmatalo Kärki Oy:stä. Hän on toiminut rakennusalalla 20 vuotta, ja valmistui RTA-koulutuksesta kymmenen vuotta sitten.

rakennusterveys_tiimi_Aducate

Koulutuksen toteuttajatiimiin kuuluvat Kari Pasanen, Tiina Pyrstöjärvi, Soile Virtanen ja Jukka-Pekka Kärki.  

– Rakennusterveys- ja sisäilma-asiantuntijakoulutuksien tulee täyttää, vuonna 2015 voimaan tulleen, asumisterveysasetuksen mukaiset pätevyysvaatimukset. Koulutukseen hakevilla tulee olla soveltuva alan koulutus ja työkokemusta. Asumisterveysasetus antaa hyvän pohjan koulutuksen tasolle.

Kärjen mukaan parasta koulutuksessa on se, että se vastaa käytännön haasteisiin työelämässä ja tarjoaa tilaisuuden verkostoitua alan toimijoiden kanssa. RTA alumnit ovat ylpeitä saamastaan koulutuksesta, ja alalleen omistautuneita. Monet heistä ovat päässeet merkittäviin tehtäviin valtakunnallisella tasolla.

Koulutuksen kehittämisessä on oltava hereillä siitä, mitä kenttä tarvitsee. Asetuksia, määräyksiä ja ohjeita on tarkoin seurattava, jotta pystymme tarjoamaan opiskelijoille uusinta tietoa alalta, kertoo Kärki.

– Opiskelijat tulevat tänne vahvistamaan omaa osaamistaan. Meillä täällä Aducatessa on tarjolla tutkittua tietoa, osaavat kouluttajat ja laadukkaat oppimisympäristöt. Pyrimme tarjoamaan käytännönläheisen ja joustavan koulutuksen, jonka taustalla on tutkimukseen perustuva lähestymistapa.

Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) (45 op) koulutus valmentaa hakemaan rakennusterveysasiantuntijan henkilösertifikaattia, mikäli peruskoulutus ja kolmen vuoden työkokemusvaatimukset täyttyvät. Peruskoulutusvaatimuksena on rakentamisen alan, luonnon- ja ympäristötieteiden ja ympäristöterveyden alan tutkinnot. Koulutus toteutetaan parin vuoden välein monimuotoisesti lähi- ja verkko-opetusta yhdistäen. Samanaikaisesti toteutetaan myös sisäilma-asiantuntijakoulutus (SISA 25 op). Seuraavat koulutukset alkavat syksyllä 2018 ja haku käynnistyy huhtikuussa 2018.

Lisätietoa Tiina Pyrstöjärvi, 040 355 3921.

Kirjoitus on mukaeltu versio aiemmin Aducaten asiakaslehdessä julkaistusta kirjoituksesta.

Kun tietää, että tietää

”Ilman näitä opintoja olisin varmasti vaihtanut alaa.”
”Sain aivan uutta motivaatiota ja osaamista päivittäiseen työhön. Asiakkaat saavat nyt paljon parempaa palvelua ja sen on myös työnantajani huomannut.”
”Nyt olen valmis toteuttamaan pitkäaikaisen haaveeni ja siirtymään uralla eteenpäin – omaan osaamiseen perustuvaan yrittäjyyteen! JES!”
”Välillä usko melkein loppui, mutta mahtavan kannustuksen ja opintojen ohjauksen avulla pääsin maaliin. Teillä todella pidetään opiskelijasta hyvää huolta. Kiitos!”

Siteeraukset ovat opiskelijoiltamme saatua palautetta ja koulutuksen hyödyn arviointia. Näitä lukiessa jään joka kerta nöyränä ja kiitollisena pohtimaan sitä, miten suuri etuoikeus minulla on olla mukana tukemassa, opettamassa ja ohjaamassa aikuisopiskelijoita niin lyhyissä kuin pitkissä koulutuksissa.

Pystyn myös samaistumaan palautteisiin, olenhan itsekin opiskellut lähes koko aikuisikäni. Omallakin kohdalla on monesti toteutunut lause: jos viimetippaa ei olisi, moni asia jäisi tekemättä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi presidentti Mauno Koiviston muistopuheessa: ”Rinnan työnteon Koivisto oli aikuisopiskelija: Ylioppilaaksi tulon jälkeen maisteriksi ja lopulta tohtoriksi. Lahjakkuutta se vaati, mutta myös tiedonjanoa ja vahvaa tahtoa oppia ja osata uutta. Tänä päivänä puhumme paljon elinikäisestä oppimisesta ja aikuiskoulutuksesta; Mauno Koivisto tiesi ne jo vuosikymmeniä sitten.”

"Tiedonjanolla ja vahvalla tahtolla oppia ja osata uutta voi päästä pitkälle."

Kaikista ei tule presidenttiä, ei tarvitsekaan tulla. Tiedonjanolla, vahvalla tahdolla oppia ja osata uutta voi silti päästä pitkälle. Minulla on tapana uutta koulutusta avatessani onnitella osallistujia päätöksestä lähteä opiskelemaan. Se on oikeasti merkittävä henkilökohtainen päätös, ja sen vaikuttavuutta voi ulosmitata vielä vuosien päästä.

Erityinen ilo kumpuaa siitä, kun näen vuosien takaa tutun opiskelijan aloittamassa uutta koulutusrupeamaa. Ne kohtaamiset vahvistavat elinikäisen oppimisen kokemuksen ja hyödyn.

Tästä Aducaten asiakaslehdestä voit lukea lisää tarinoita aikuisena oppimisesta ja monista osaamisen kehittämisen vaihtoehdoista. Pääset myös kurkistamaan, mitä me aducatelaiset olemme kehitelleet iloksi jo muutoinkin antoisaan työhömme. Kaikki ideat ovat vapaasti käytettävissä! Tervetuloa opiskelemaan Itä-Suomen yliopistoon, Aducateen! Lupaan, että saat antoisia oppimisen ja kehittymisen kokemuksia. Saatatpa todeta, kuten eräs pitkäkestoisesta koulutuksesta valmistunut opiskelija: ”On ilo tehdä työtä, kun tietää, että tietää.”

LeaTuomainenKirjoittaja Lea Tuomainen on Aducaten johtaja.

Kirjoitus on aiemmin julkaistu Aducaten asiakaslehden WeAducaten pääkirjoituksena.

Syntysijoilla

Työpäivän jälkeen käännän yliopiston parkkipaikalta auton keulan kohti itää. Menojalkaa on vipattanut jo niin monta päivää, että varpaaseen sattuu. Keskikesän aurinko paistaa Niiralan rajanylityspaikalla. Tänään ei ole ruuhkaa. Paljon parjattu bensaralli pörrää vaisusti ympärillä, vain muutama auto jatkaa eteenpäin ”kolmoselta”. Kevään ajan keskusteluttaneita rajavyöhykelupien tarkastajia ei tänään Värtsilään menevän tien risteyksessä näy.

Puikkolaan saakka tie tuottaa haasteita ja auto on kovilla, mutta sitten helpottaa ja matka etenee joutuisasti. Ruskealassa punamullalla maalatut mökit seisovat helminauhana mäellä ja kasvimaiden laittajat touhuilevat pihoilla.  Laatokka tervehtii tulijaa Kirjavalahdessa ja Rautalahdessa. Tämä tie on vanha reitti idän kauppapaikoille ja toki myös evakkotie. Viime vuonna routa söi tiestä palasen ja toinen kaista oli korjauksien ajan kiinni. Nyt tie on hyvässä kunnossa.

Sortavalassa käydessäni vierailen joka kerta – edes ohimennen – katsomassa vanhaa pappisseminaarin taloa, jossa itsekin olisin Agoran ja Torikadun sijaan opiskellut, jos teologian koulutus olisi vielä ollut alkuperäisellä paikallaan. Samassa talossa sijaitsi ennen toista maailmansotaa myös Suomen ortodoksisen kirkon kirkollishallitus. Talo on entisöity, samoin pappisseminaarin entinen harjoituskirkko on kunnostettu. Kupoli talon katolla hohkaa kultaisena. Sortavalan opettajaseminaaritaloa ei enää muutama vuosi sitten tapahtuneen tulipalon seurauksena ole, mutta paikkaa voi käydä vielä ihmettelemässä.

Kuvassa puinen rakennus on Sortavalan opettajaseminaaritalo 15.8.2011 kuvattuna ja sama paikka tulipalon jälkeen 2.4.2014.

Kaupunkia on muutamassa vuodessa kehitetty valtavasti. Uusia kauppoja on noussut kuin sieniä sateella ja nuorille sekä lapsille suunnattuja palveluita on lisätty. Uusi urheilukeskus on lähes valmis. Kymmenen vuotta sitten teiden varret olivat enemmän baabuskoiden kansoittamia, nyt kaupungilla liikkuu paljon lapsiperheitä.  Ajankin mieluummin viikonloppuna ostoksille tänne kuin vaikkapa Kuopioon tai Varkauteen – matkaa meiltä kotoa rajanpinnasta on saman verran molempiin. Toisen reitin välissä on vain valtioiden välinen raja.

kirkollishallitus

EKirkolishallituksen ja ortodoksisen pappisseminaarin talo ohikulkumatkalla kuvattuna Sortavalassa kesällä 2014

Työpöydän ääressä Avoimen yliopiston ortodoksisen teologian opetusohjelmaa päivittäessä weboodiin ja moodleen pohdin sitä historiallista jatkumoa, joka on mahdollistanut ortodoksisen teologian opintojen tarjonnan Itä-Suomen yliopistossa. Monivaiheinen ja monipolvinen historia on tuonut meidät tähän pisteeseen. Rajakarjalais- ja karjalankielisjuurisena iloitsen myös suuresti siitä, että yliopiston tutkintopuolen opetustarjonnassa on Karjalan kielen ja kulttuurin opinnot. Onneksi raja, vanha kauppareitti itään ja rajanläheisyys näkyy opetustarjonnassamme edelleen. Kehitymme ja kuljemme koko ajan eteenpäin, mutta emme voi, emmekä saa unohtaa sitä mistä olemme lähtöisin. Se rakentaa pohjan sille, mitä olemme nyt.

Hyvä että kotiin pääsen, kun menojalkaa vipattaa taas. Sunnuntaiaamuna sitikka kääntyy kohti itää. Tällä kertaa omille juurille, Laatokan rannalle Uuksuun ja isomummon kalmismaille. Ohikulkiessa käyn kuitenkin katsomassa pappisseminaarin taloa Sortavalassa ja toteamassa, siinä se vieläkin on, kaiken alku ja juuri.

Juurela Tiina-10x15Tiina Juurela

Ortodoksisen teologian perus- ja aineopinnot on suoritettavissa Avoimessa yliopistossa verkko-opintoina myös lukuvuonna 2016-2017. Opintoihin sisältyy myös Karjalan historiaa käsittelevä opintojakso, jonka voi suorittaa myös yksittäisinä opintoina, Ortodoksisuus Karjalassa ja Suomessa, 3 op. Lue lisää http://www.uef.fi/fi/web/aducate/teologia

Kirjoituksen kuvat: Harri Juurela