KOVAT selvitti Pohjois-Karjalan kansainvälisten osaajien kieli- ja työelämäosaamisen tarpeita

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan huolestuneita siitä, että alueella asuvat ja korkeakouluissa opiskelevat KV-osaajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin tai pois Suomesta. Yritykset ja osaajat eivät kohtaa toisiaan.

Koli

Miten pitovoimaa voisi kehittää?  Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämishanke Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa etsitään ratkaisuja kohtaanto-ongelman helpottamiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. KOVAT kokeilee ja kehittää KV-osaajia ja alueen työelämää hyödyttäviä toimintamalleja ja palveluita.

Millaisia ovat KV-osaajien osaamisen kehittämisen tarpeet suomen kielen taidon, työelämätietojen ja -taitojen sekä ammatillisten valmiuksien näkökulmista? Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joilla oli 24 eri äidinkieltä.

Vastaajista 37 % oli korkeakouluopiskelijoita, 25 % työssä ja 23 % työttömänä. Yrittäjinä toimi muutama henkilö. Koulutustaso ulottui kandidaattitason opiskelijasta tohtoriin. Joukossa oli kauppa- ja oikeustieteiden, ICT-alan ja muiden tekniikan alojen osaajia, luonnontieteilijöitä maatalous-, metsä- ja ympäristöaloilta sekä yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden, kasvatustieteiden ja psykologian sekä humanististen alojen asiantuntijoita.

Osaamisen kehittäminen kiinnostaa

Korkeasta pohjakoulutuksesta riippumatta – tai kenties sen vuoksi – vastaajia yhdistää huomattavan suuri mielenkiinto kehittää omaa osaamista laaja-alaisesti. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni sekä suomen kielessä, työelämätaidoissa että ammatillisessa osaamisessa.

Peräti 87 % vastaajista arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta suomen kielessä. Kysyntää oli eri tasoille, alkeista edistyneen kielenkäyttäjän, työelämän ja oman ammatin kieleen. Etenkin kielivalmennus työelämässä kiinnosti. Melko paljon toiveita tuli myös asiakaspalvelun, murteen ja puhekielen koulutuksesta.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä oli kiinnostunut 71 % vastaajista. Eniten mielenkiintoa tunnettiin lyhytkestoisiin, osaamista täydentäviin koulutuksiin omalta substanssialalta, tietotekniikasta tai markkinoinnista.  Yksittäisiä mainintoja saivat ohjelmointi ja ohjelmistot, englannin kieli, robotiikka, terveysteknologia, suomalainen koulujärjestelmä, verkostoituminen, arabian kielen ja uskonnon opettajan koulutus sekä englannin kielen koulutus.

Työelämätaitoihinsa lisää osaamista toivoi 67 % vastaajista. Työelämätaidoista painottuivat etenkin työmarkkinoiden tuntemus, työn hakemisen tavat ja kanavat (verkostot) sekä työelämän lait ja säännöt; hieman vähemmässä määrin suomalainen yrityskulttuuri, tapakulttuuri sekä työnhaun asiakirjat (cv ja portfolio).

Suunta kohti suomalaista työelämää

Työllistyminen omaa osaamista vastaavaan työhön Suomessa kiinnosti. Englanniksi vastanneiden KV-osaajien mielenkiinto kohdistui työelämässä etenkin johtamiseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Venäjäksi vastanneilla nousivat esiin opetus- ja kasvatusalan työtehtävät. Suomeksi vastanneet mainitsivat opetus- ja ohjausalan sekä matkailualan työt.

Vetovoimaisina työnantajina koettiin alueella toimivat kansainväliset yhtiöt kuten Abloy, UPM, John Deere, Fortum, Thermo Fisher Scientific, Medix Biochemica ja Valio. Mainintoja saivat aktiivisesti kansainvälistyneet ja KV-osaajia työllistäneet ICT-yritykset kuten Blancco, Fastroi, Arbonaut ja Nanocomp.

Monet opiskelijat eivät olleet Suomeen työllistymistä miettineet, joten työelämäyhteyksiä ja yrityskentän tuntemusta pitäisi vahvistaa.

Selviääkö työssä englannilla?

KV-osaajien työtehtävissä edellytetään sellaista kielitaidon tasoa, jota ei saavuteta korkeakouluopinnoissa tai kotoutumiskoulutuksissa. Intensiiviselle, toiminnalliselle ja kiinteästi omaan alaan kytkeytyvälle alkeis- ja edistyneen tason kielikoulutukselle olisikin tarvetta korkeakouluissa.

Oppimisessa on kyse myös viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöistä. KV-osaajia kohdatessaan suomalaiset tarjoavat puhekieleksi lähes automaattisesti englantia. Kun suomea ei kuule tai käytä, puhuminen ja ymmärtäminen ei kehity riittävästi. Osa KV-osaajista on kokenut, ettei suomea tarvitsekaan osata, kun ”kaikki osaavat englantia”. Työtön tohtori ihmettelee, miksi kukaan ei opiskeluaikana kertonut, että töitä ei saa, jos ei osaa suomea.

Englanti on työkieli lähinnä alueen kansainvälistyvissä ICT-yrityksissä. Niissä on haluttu tukea myös suomen kielen ja työelämätaitojen valmennusta. Selvityksen perusteella muidenkin toimialojen yrityksiä voi kannustaa investoimaan yrityksissä työskentelevien KV-osaajien valmennukseen.

KOVAT tukee alueen yrityksiä ja KV-osaajia kohtaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. KOVATeamissa yritys saa ohjelmaan valituista osaajista resurssin kehitys- tai kansainvälistymisprojektiinsa. Taitovalmennuksessa järjestetään kansainväliselle henkilöstölle kielitaitoon tai muuhun työelämäosaamiseen liittyvää valmennusta. Friends in Business -ohjelma antaa mahdollisuuden tutustua yrityksestä kiinnostuneisiin KV-osaajiin. Ohjelmat jatkuvat vuonna 2020.

Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi, 050 322 8644

Artikkeli perustuu KOVAT-hankkeen toimintavuoden kokemuksiin sekä 1.1.2019-30.8.2019 tehtyyn selvitykseen KOVAT kohti työelämää – kysely kansainvälisille osaajille.

KOVAT Valmentaa KV-osaajia työelämään

KOVAT on vuoden 2019 aikana järjestänyt ura- ja kielivalmennuksia, joissa on pilotoitu  toiminnallisia toteutustapoja ja yrityksissä toteutettavia sisältöjä. KOVAT-valmennusohjelmiin otetaan uusia yrityksiä vielä ensi vuoden aikana.

KOVATeam-ohjelmassa KV-osaajat toteuttavat pienryhmissä yritysten kansainvälistymiseen ja toimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja. Friends in Business -ohjelmassa yritykset voivat tutustua potentiaalisiin työntekijöihin, KV-osaajat verkostoitua ja markkinoida omaa osaamistaan.

Useissa ICT-yrityksissä on toteutettu KV-osaajan taitovalmennusprosesseja. Lisäksi työpaikoille on tehty tukimateriaalia kielen oppimisen tukemisesta.  Valmennuksen käytäntöjä ja tuloksia raportoidaan Aducaten blogissa https://weaducate.wordpress.com/

Viestejä rajan yli

Millaisia suomalaiset ja venäläiset ovat viestijöinä? Millaisia muutoksia ”digiaika” on tuonut rajan ylittävään yhteydenpitoon? Kumppanuuksien luominen, verkostojen ylläpito ja viestintä ovat aiheita, jotka koskevat kaikkia suomalais-venäläistä yhteistyötä tai liiketoimintaa tekeviä.

bar (1)

Vielä kymmenen vuotta sitten lähes ainoa tapa sopia asioista venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli faksi. Ajankohtaiset asiat raapustettiin virallisen liikekirjeen muotoon, joka toimitettiin kumppaniorganisaaton faksinumeroon, unohtamatta joukkoa suuntanumeroita, jotka tekivät numeron naputtelusta melkoisen prosessin. Kopiokoneen vieressä seisonut faksikone oli myös syytä käydä tarkistamassa säännöllisin väliajoin siltä varalta, että partnereilla olisi ollut tärkeää asiaa sinulle.

Silloin tällöin tarpeen oli tarttua myös puhelimeen. Koska numero oli sama kuin faksilla, saattoi käydä niin, ettei vastaanottaja ulkomaan numeron nähdessään hoksannut, että tällä kertaa olisikin puhelu tulossa, vaan soittaja saattoi ohjautua kuuntelemaan korvia vihlovaa ulinaa. Sitkeällä yrittämisellä oli kuitenkin mahdollista saada langan päähän sihteeri, joka sitten kävi hakemassa tavoitellun henkilön puhelimeen, tai avusti sopivamman soittoajan valinnassa.

Kun sähköpostit rajan takana yleistyivät, niihin tuli kirjoittaa viestit hyvin muodollisesti. Vastaanottajan nimitietojen lisääminen joko otsikkoon tai viestikenttään oli äärimmäisen tärkeää, sillä venäläisillä oli yleensä käytössä koko organisaation yhteinen keskitetty sähköpostiosoite, josta viestit välitettiin oikeille tahoille. Pitkään sähköpostiviestintä rajoittuikin seuraavan soittoajan sopimiseen tai korkeintaan kokouspöytäkirjojen toimittamiseen.

Vähitellen myös henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet lisääntyivät, mutta samanlaista työpaikkaan sidottua osoitejärjestelmää kuin Suomessa ei ainakaan järjestelmällisesti noudateta vieläkään. Tällöin saattaa päätyä keskustelemaan tieteellisestä artikkelista esimerkiksi osoitteen ”tarvitsenlomankyproksella(ät)hotmail.com”-osoitteen haltijan kanssa.

Oma lukunsa ovat videoneuvottelulaitteistot, joiden hankinta ilmestyi jossain vaiheessa osaksi jokaista yhteistä hankehakemusta. Jos rahat laitteistoon myönnettiin, päästiin 1-2 kertaa vuodessa istumaan juhlallisesti kokoushuoneessa, kun yhteydenotto kumppaneihin suoritettiin. Päivittäisasiat hoidettiin edelleen puhelimella.

Entäpä nyt? Yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa helpottavat sekä suomalaisissa että venäläisissä toimistoissa uudet pikaviestivälineet ja -sovellukset, kuten Skype ja Microsoft Teams. Omien kokemusteni perusteella yhteydenpito venäläisten kumppaneiden kanssa onkin muuttunut suoremmaksi, nopeammaksi ja epämuodollisemmaksi. Vielä kun suomalaisena muistaisi ainakin ensimmäiset 5 minuuttia videopuhelusta käyttää kuulumisten vaihtoon eikä mennä suoraan asiaan!

Lisää nykyajan suomalais-venäläisestä viestinnästä ja verkostoista on mahdollisuus kuulla Speak Business -hankkeen järjestämässä avoimessa seminaarissa Networking in digitalized era – prospects of Finnish-Russian cooperation 14.11.2019. Ohjelma ja ilmoittautuminen: http://www.uef.fi/fi/web/aducate/-/networking-in-digitalized-era Tervetuloa!

Sonja Kortelainen

Kirjoittaja on Aducaten Venäjä-yhteistyöhön erikoistunut suunnittelija ja Karelia CBC-hankkeen Speak Business koordinaattori.

 

 

Opeta suomea! Vinkkejä suomen kielen oppimisen tukemiseen työpaikalla

Kuka tahansa voi oppia suomea mutta voiko kuka tahansa opettaa suomea? Meidän mielestämme voi, ainakin jossain määrin. 

Jokapäiväiset tilanteet ja aidot ympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiselle. Jos joskus pysähdyt tarkastelemaan ympäristöäsi kielenoppijan silmin, huomaat, miten paljon kieliainesta siinä on: erilaisia viestilappusia, pelastautumisohjeita hätätilanteessa, kaverusten jutustelua kahvitauolla,  maitopurkin tekstejä, suomenkielinen radio-ohjelma. Kieli ympäröi meitä kaikkialla ja siitä voi kuka tahansa napata pieniä palasia opetukseen.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit arjessa auttaa työkaverin suomen kielen taidon kehittymisessä:

1. Kuuntele ja kannusta

Osoita, että kuuntelet, mitä toinen sanoo. Silmiin katsominen ja ilmeiden ja eleiden käyttäminen puheen tukena ovat erityisen tärkeitä kielenoppijalle. Kannusta kaveria vastaamaan suomeksi ”Sano suomeksi” ”Kyllä sinä osaat” jne. Älä korjaa virheellistä puhetta, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Voit nyökätä ja toistaa sanan oikein, jolloin annat oikean mallin ilman kaverin kasvojen menetystä.

2. Kysy

Kuten suomalaiselta, myös muunkieliseltä kollegalta voi kysyä kuulumisia suomeksi. ”Mitä kuuluu” tai ”Miten menee” -kysymykset voi hyvin esittää suomen kielellä. Aluksi voi antaa vaivihkaa mallin tälle keskustelulle toisen suomalaisen kanssa. Jos muunkielinen kaveri ei osaa vastata mitään, voit antaa mallin uudelleen: ”Mitä kuuluu – Mitäs tässä! – Eipä tässä ihmeitä”. Onneksi me suomalaiset olemme vaatimatonta ja kursailevaa kansaa kuten nämäkin vastaukset osoittavat. Ei mene kauaa, kun vastaukset ovat hallussa. Jos oikein tunnet halua revitellä, voit antaa myös vaihtoehdon ”Kiitos, (tosi) hyvää!” Kuulumisten vaihdosta on hyvä tehdä joka-aamuinen rutiini.

Myös viikonloppukuulumisia voi kysellä, samoin kuin lomasuunnitelmia ja auttaa kaveria sanoittamaan suunnitelmia suomen kielellä: Kala? Aa, menette kalastamaan (ja vielä toisto: kalastamaan).

3. Nimeä

Sanoita työkaverillesi ympäristöä, tavaroita, henkilöitä – mitä vain. Voit myös kysyä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Käytä sormia apuna osoittaen asioita, joita nimeät.

4. Ole selkeä

Käytä tavallisia ja mahdollisimman konkreettisia sanoja ja suoria ilmauksia. ”Kylläpä siellä tarkenee”-lauseen sijasta sano: ”Ulkona on kylmä”. Voit toki sanoa ensimmäisenkin, mutta selitä se jälkimmäisellä.

Kielikuvia on hyvä välttää kielen oppimisen alussa: ”Älä iloitse ennen kuin olet varma. On hyvä odottaa.” on parempi kuin ”älä nuolaise ennen kuin tipahtaa”. Muuten toinen tipahtaa kärryiltäkin samoin tein.

5. Tarkista ymmärtäminen

Jos eteen tulee tilanne, jossa on käytetty suomea, mutta ymmärtämisestä ei ole varmuutta, tarkista se kysymällä: Mitä ymmärsit? Älä hyväksy nyökkäystä tai joota vastaukseksi, vaan pyydä kaveria selittämään asia.

Ota rohkeasti suomen kieli käyttöön, vaikka yhteinen kieli työpaikalla olisikin jokin muu. Näin autat kollegaa kotoutumaan Suomeen ja löytämään suomen kielen oppimisen ilon!

IMG_0170Lataa työpaikan tulostettava pikaopas, johon kokosimme tärkeimmät vinkit suomen kielen käyttöön.

 

 

 

 

 

Kysy rohkeasti lisää: Virpi Moilanen. virpi.moilanen@uef.fi p. 050 576 1301

Suomen kieltä työpaikoilla! Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen KOVAT-hanke järjestää suomen kielen valmennusta, joka lähtee työnantajan ja hänen kielivalmennusta tarvitsevan työntekijänsä tarpeista. Valmennus toteutetaan joustavasti työaikana.

Arkisuomella osaksi työporukkaa

Kuvittele itsesi maahan, jonka valtakieltä et ymmärrä. Osaat ehkä englantia, jota käytät työssäsi. Työpäivät sujuvatkin hyvin ja töissä on kivaa. Välillä ihmettelet, mitä kollegat tauoilla puhuvat. Entäs sitten arki. Posti kantaa kotiin kirjeitä ja laskuja, joita et ymmärrä. Taloyhtiön lajittelupiste on täynnä erilaisia astioita ja tekstejä, etkä tiedä mihin astiaan kartonki kuuluu, ennen kuin olet kurkannut jokaiseen jäteastiaan. Lapsen päivähoitajien kanssa olisi kiva vaihtaa kuulumiset, mutta yhteistä kieltä ei ole. Jalkapallo on aina ollut suuri intohimosi ja pääsitkin mukaan kivaan porukkaan, mutta et kuitenkaan ymmärrä, mitä pelikaverit kentällä huutavat.

Arjen sujuvuus on työssä jaksamisen ja kokonaishyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Jokainen meistä haluaa tuntea olevansa osa ympäröivää kulttuuria, jonka oleellinen osa kieli on. Kieltä voi opiskella helposti netissä tai erilaisilla kielikursseilla. Työikäisen arki voi kuitenkin olla hektistä tai kynnys aloittaa kielen opiskelu tuntemattomien kanssa voi olla suuri. Entä jos kielen opiskelu olisikin osa työviikkoa?

Työaikana tapahtuva suomen kielen valmennus on tehokasta ja edesauttaa työntekijän kotoutumista ja työhön sitoutumista. Joensuulainen Blancco on palkittu tiedonhävityspalveluja tarjoava yritys, jonka virallisena työskentelykielenä joka päiväisessä arjessa on englanti. Blancco lähti aktiivisesti mukaan projektiin, jossa neljälle ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle järjestetään työaikana toteutettavaa suomen kielen valmennusta, koska muuten suomea pääsee treenaamaan työpaikalla todella vähän.

Ensimmäinen tapaaminen on nyt pidetty ja valmennukset ovat käynnistymässä. Arjessa tarvittavan kielitaidon kehittäminen nousi valmennuksen päällimmäiseksi tavoitteeksi ja suunnitteilla onkin muun muassa yhteinen retki ruokakauppaan ja muihin arkisiin ympäristöihin. Tule mukaan seuraamaan, miten blanccolaisten suomen kielen opiskelu sujuu!

jason-leung-ncLdDcvrcfw-unsplash

Kirjoittajat työskentelevät Aducaten KOVAT-hankkeessa suomen kielen kouluttajana ja projektisihteerinä.

Yhteystiedot: suomen kielen kouluttaja Virpi Moilanen, virpi.moilanen@uef.fi, projektisihteeri Senni Pykäläinen, senni.pykalainen@uef.fi

Kielivalmennus on osa Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistä KOVAT-hanketta, joka järjestää ohjausta ja täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja paluumuuttajille, jotka asuvat Pohjois-Karjalassa.

Venäjä-osaamista – onko sitä?

Keskusteluissa vilahtelee silloin tällöin sitkeä väittämä, että Suomesta on kadonnut Venäjä-osaaminen. Väittäisin, että ei ole mitään mystistä yhden käsitteen alle mahtuvaa Venäjä-osaamista, ainakaan kun puhutaan kaupasta ja liiketoiminnasta. Venäjän markkinat ovat olleet viime vuosina valtavassa myllerryksessä. Muuttuva toiminta- ja säädösympäristö muuttaa tapoja luoda strategiota, kasvaa ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa tai hoitaa päivittäisiä rutiineja. Kyllä, Venäjän-kaupasta on tullut monimutkaisempaa, enemmän tietotaitoa ja jatkuvaa päivittämistä vaativaa työtä. Sitä se Venäjä-osaaminen on ja sellaista osaamista tarvitaan tämänpäivän liiketoimintaan. Siinä ei ole hitustakaan mystiikkaa.

Koulutusta ja seminaaritarjontaa on paljon – samoin kuin palveluntuottajia. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on viime vuosina kehittänyt koulutuspalveluitaan tarjoamalla nopeasti muutoksiin reagoivia ajankohtaiskoulutuksia, joista aktiivisesti Venäjän-kaupassa toimivat yritykset saavat täsmäeväitä jokapäiväiseen liiketoimintaansa. Tilaisuuksien osallistujapalaute on ollut huippuluokkaa. Tällaiselle tarjonnalle on selkeä paikkansa ja kasvava kysyntä.

Entisessä opinahjossani Itä-Suomen yliopistossa vieraillessani syntyi ajatus, voisimmeko yhdessä tehdä enemmän tai eri tavalla. Voisimmeko kääntää Venäjä-osaamisen näkökulmaa hieman opiskelijan tai työelämässä toimivan asiantuntijan suuntaan. Puuttuuko meiltä ohjelman muotoon rakennettu työelämälähtöinen Venäjän-kaupan koulutus? Pohdinta johti ideaan monimuotoisesta kokonaisuudesta, jota voisi käyttää tutkinnon rakentamiseen, oman osaamisen näkyväksi tekemiseen tai yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Karjalaiseen tapaan keskustelu on jatkunut vilkkaana ja on nyt konkretisoitumassa uudenlaiseksi koulutusyhteistyöksi. Jotain uutta, jotain vanhaa ja rajattomasti mahdollisuuksia tuottaa uutta Venäjä-osaamista – ilman mystiikkaa.

Jaana Rekolainen, tj

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

 

Jaana_Rekolainen_lehdistokuva_4

Jaana Rekolaisella on yli 25 vuoden kokemus vastuullisista tehtävistä Venäjän- kaupassa, mm. SRV Yhtiöiden Moskovan edustuston päällikkönä ja markkinointipäällikkönä sekä Finlayson Forssa Oy:n vientipäällikkönä. SVKK:ssa hän on työskennellyt vuodesta 2009 ensin projektijohtajana, varatoimitusjohtajana ja vuodesta 2016 toimitusjohtajana.

 

Lue lisää: Onnistu liiketoiminnassa Venäjällä –koulutusohjelma

Voiko Venäjälle investoida?

Ajatus Venäjälle investoimisesta aiheuttaa monelle vilunväreitä tällä hetkellä. Sanktiot, uutiset mahdollisuudesta omaisuuden konfiskoimiseen, viranomaistarkastuksien lisääntyminen, yleisen investointi-ilmapiirin epävarmuus jne. ovat laittaneet monen yrityksen suunnitelmat jäihin tai Venäjälle on päätetty olla investoimatta tällä hetkellä. Jotkut ovat jo pakanneet laukkunsa ja jättäneet Venäjän taakseen – onneksi hyvin harva.

Venäjällä, jopa korkein oikeus on todennut erään päätöksen perusteluissaan, että ulkomaisen investorin tulee ymmärtää, että Venäjällä tulee jonkinlainen kriisi vähintään kymmenen vuoden välein, viitaten 1995, 1998, 2008 olleisiin heilahduksiin. Jos ajatellaan taaksepäin, niin väittäisin, että suurin osa yrityksistä, jotka esimerkiksi 1998 ruplan romahduksen jälkeen lähtivät Venäjältä, katuivat sitä jo kolme-neljä vuotta sen jälkeen.

pietari-katu-maisema

Reilun kymmenen vuoden aikana, jonka ajan olen Venäjällä toiminut, liiketoimintaympäristö on kehittynyt valtavasti. Viranomaisraportointi oli aiemmin melkoinen päänsärky kaikkine leimoineen, jonotuksineen ja luukkuineen, nyt moni asia hoituu kätevästi sähköisesti. Myös viranomaisten ammattitaito on parantunut, mistä hyvänä esimerkkinä on verottaja. Vielä viisi vuotta sitten, verottaja hävisi yli 80% tekemistään kanteista, nyt verottaja voittaa 80% niistä. Ja kyse ei ole siitä, että yrityksiä sorsitaan, vaan siitä, että yritykset ovat monesti luottaneet viranomaisen ammattitaidottomuuteen ja oikoneet mutkia. Moni on myös pitänyt viimeisimpiä lakiuudistuksia esim henkilökohtaisen tiedon tallentamisesta ja siirtohinnoittelulainsäädännön uudistusta viranomaisten keinona lisätä valvontaa. Tämä ei pidä millään muotoa paikkaansa, vaan ajatuksena on tuoda lait nykyaikaan. Nyt henkilökohtaisen tiedon tallentamisessa laki on edelleen löysempi kuin esim Saksassa ja siirtohinnoittelulainsäädäntö on linjassa OECD:n kanssa, mitä linjaa Suomikin noudattaa. Kun pitää mielessä, ettei tee Venäjällä mitään mitä ei tekisi kotimaassa, niin pärjää kyllä mainiosti myös viranomaisten kanssa.

pietari-maisema

Venäjä on jälleen matalapalkkamaa. Valuuttakurssin devalvoitumisen seurauksena, Pietarissa voi palkata osaavan insinöörin 800-1300 eurolla, kirjanpitäjän 400-800 eurolla jne. Joskus vuosia sitten, taisi olla 2007, laskin mitä maksaa Venäjällä palkata huippuosaaja, joka saa nettona 5000 euroa. Venäjällä työnantajamaksujen ja tuloveron jälkeen työnantajan maksama summa oli 6000 euroa, Suomessa tuolloin työnantajan lähtötilanteessa tuli maksaa 13000 euroa. Nyt toki Venäjän sosiaaliturvamaksut ovat hiukan nousseet, joten tällä hetkellä työnantajan tulisi maksaa noin 6600 euroa. Mutta – rupla on devalvoinut 100% noista ajoista – mieti minkalaisia supermiehiä ja -naisia Venäjältä voi palkata ja halvalla!

Jätetään poliitikoille politikointi ja yrittäjinä tartutaan mahdollisuuksiin: Venäjä on edelleen valtava kuluttajamarkkina, Venäjällä on halpaa ja osaavaa työvoimaa tarjolla (kun ensin kartoitat oikean alueen investoinnille), viranomaiset kannustavat lokalisoimaan tuotantoa suosimalla, Venäjältä vienti on yllättäen tullut monille yrityksille kannattavaksi – mitä ei ennen edes ajateltu, byrokratia vähentyy, lainsäädäntö kehittyy koko ajan positiiviseen suuntaan jne.

Ei mietitä miksi ei, vaan miksi juuri nyt on oikea aika investoida.

mika_kokkonenKirjoittaja Mika Kokkonen toimi kouluttajana Työelämälähtöinen Venäjäosaaminen -hankkeen kurssilla Pietarissa 18.-22.4.2016. Kokkonen on Awaran johtaja ja osakas, hän on työskennellyt Venäjällä vuodesta 2004 auttaen eurooppalaisia ja pohjois-amerikkalaisia yrityksia investoinnessa ja liiketoiminnan kehittämisessä Luoteis-Venäjällä. Awara tukee kansainvälisiä yrityksiä investoimaan, etabloitumaan ja kehittämään liiketoimintaa Venäjällä tarjoamalla laki- ja ulkoistuspalveluita.

 

Byrokratiapyykinaru ja ”kielikirjo”

Matka EU:hun

Tämän päivän Eurooppa on avoin, kulttuurisesti monimuotoinen ja kansalaistensa oikeuksia ja arvoja puolustava.  Vuosisatojen tuhoisien konfliktien kypsyttämänä Euroopan unioni on selvästikin merkinnyt uuden ajan alkua. EU:n pyrkimys on ollut kohentaa satojen miljoonien (507 416 607) eurooppalaisten arkea, kunnioittaen oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä. Jäsenmaille on muodostunut yhteinen tahto tavoitella samojen yhteisten arvojen mukaiseen toimintaan luopuen vapaaehtoisesti omasta suvereniteetistaan. Tästäkin johtuen eri maiden historialliset taustat ja kulttuuri luovat haasteita yhteisiin päämääriin sitoutumiseen.

Euroopan parlamentin jäsenet (751) valitaan suorilla vaaleilla ja paikat jakautuvat poliittisten ryhmien ja jäsenvaltioiden mukaan. Mepit jakautuvat poliittisiin ryhmiin (9) samankaltaisen poliittisen taustan perusteella. Meppien ohella EU:n eri toiminnoissa on yhteensä 592 suomalaisia. Mepit vaihtuvat, mutta virkamiesten ura EU:ssa voi olla jopa 20 vuotta. Virkamiesten pitkät urat voivat etäännyttää heitä kotimaan asioista. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistosta voi hakea kiinnostavia tehtäviä.

Byrokratiapyykkinaru

Valtavan huomion saanut viljelijöiden byrokratiataakkaa esittelevä näyttely on meneillään Euroopan parlamentissa. Parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki osoittaa tällä näyttelyllä havainnollisesti kuinka normien purkutalkoot on meneillään niin Suomessa kuin EU:ssakin. Taideteos esittelee viljelijöiden vuosittain kohtaamaa byrokratiataakkaa ja paperisotaa. Mainittakoon, että idea tähän 98 metriä pitkään pyykkinarunäyttelyyn on syntynyt Kiuruvedellä. Anneli Jäätteenmäen vertaus tässä kohdin on se, että myös parlamentin kulut ovat pitkä pyykkinaru sekin. Kiuruvesi ja Maaseudun tulevaisuus:

”Kielikirjo”

EU:ssa toimimiseen tarvitaan kykyä verkottumiseen, toisten kansallisuuksien ja ”kielikirjon” (24 virallista kieltä) huomioon ottamiseen. EU-komissio kylläkin työskentelee kolmella kielellä (englanti, ranska, saksa).  EU:n tuomioistuimen virallinen kieli taas on ranska, mikä työllistää mm. lukuisia ranskankielentaitoisia lakiasiantuntijoita. Tästä johtuen parlamentin vuosibudjetista onkin arvioitu menevän jopa 35 % tämän ”kielimaailman” hoitamiseen, eli tulkkaukseen, kääntämiseen ja ns. juristilinguistien työskentelyyn. Perusteluna tämän ”kielikirjon” käyttöön on jäsenmaiden kansalaisten oikeus seurata EU-työskentelyä omalla kielellään. Voi tietysti miettiä myös sitä, miten YK:ssa selvitään kahdeksalla kielellä.

Mitä EU tuo tullessaan?

Tämän vuoden aikana keskeisin puhuttanut asia parlamentissa on ollut epätietoisuus Britannian jatkamisesta EU:ssa. Ilmapiiri on odottava ja direktiivien valmistelua on jouduttu jarruttelemaan. Britannian tulevaa kansanäänestystä parhaillaan spekuloidaan. Kiinnostavinta on, mikäli äänestyksen tulos on EI EU:lle.

Toinen merkittävästi puhuttanut asia on Eurooppaa ravisteleva talous- ja rahoituskriisi, jonka on katsottu heikentävän ihmisten uskoa ylipäätään politiikkaan. Tämä on selvästi aistittavissa Euroopan yhdentymiskehityksessä. Euroopan parlamentin puhemies onkin todennut, ettei Euroopan unionia tai yhdentymistä pidä milloinkaan pitää itsestään selvyytenä. Mutta Eurooppa on kuitenkin onnistunut jo kasvamaan yhtenäiseksi, jota mm. Yhdysvaltain presidentti Obama on viime aikoina tukenut puheissaan.

3. Kuva_ryhmästä_

Ryhmäkuva EU-parlamentin vierailulta

 Kirjoittajat Arja Sistonen ja Riitta Häkkinen osallistuivat UEF EMBA -ohjelman Brysselin matkalle 19.-22.4.2016. Matka oli osa Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto –opintojaksoa. Matkalla vierailtiin Euroopan Komissiossa, EU-Parlamentissa, Suomen pysyvässä edustustossa, Itä- ja Pohjois-Suomen toimistossa sekä Brysselin yliopistollisessa sairaalassa.

Nollakurssilainen työelämäjaksolla

Terveisiä päiväkodista, koulusta, autokorjaamosta, apteekista, kuntosalilta, 4H:sta, tilapalveluista, liikenneasemalta sekä musiikki- ja ohjelmapalveluita tuottavasta firmasta! Kotoutumiskoulutuksessa olleet nollakurssilaiseni kävivät tammi–helmikuussa työelämäjaksolla opiskeltuaan suomea vaivaiset 14 viikkoa eli 70 kurssipäivää.

Aducate_kielikoulutus1

James Tiilikainen ja hänen ohjaajansa Jonna Nissinen Outokummun uimahallilla

Nollakurssilainen tarkoittaa opiskelijaa, joka ei ole ennen koulutusta osannut suomea sanaakaan. Sadan päivän mittaisen kurssin tavoitteena on kehittyvä alkeiskielitaito. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija ymmärtää ja osaa itse tuottaa joitakin lyhyitä ilmauksia, jotka liittyvät kiinteästi hänen omaan kokemuspiiriinsä. Ymmärtäminen on erittäin rajallista ja tilannesidonnaista, ja opiskelija tarvitsee runsaasti hidastamista, toistoa, näyttämistä ja kääntämistä. Kansantajuisesti voitaisiin sanoa, että opiskelijalla on turistienglantia vastaava kielitaito.

Kun ymmärtää turistienglannin ilmaisuvarat, saattaa saada jonkinmoisen tuntuman siihen, kuinka paljon opiskelijoita ennen työelämäjaksoa jännittää. Ja kyllä se jännittää opettajaakin. Opettajaa jännittää, etteivät työelämäjaksojen ohjaajat, työkaverit ja asiakkaat näe opiskelijoissa sitä samaa potentiaalia, mitä itse heissä näkee. Sekin pelottaa, että opiskelija kielitaitonsa vajavaisuuden vuoksi uuvuttaa ohjaajansa ja työyhteisönsä eikä pääse näyttämään sitä, mitä osaa ja on.

Pelot ovat enimmäkseen turhia. Kokemukset ovat olleet kerta toisensa jälkeen niin kannustavia, että työelämäjaksoista kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa on tullut jo ihan paikallinen tapa. Joensuussa jopa luki-koulutuksiin (luku- ja kirjoitustaidottomien koulutus) kuuluu työelämäjakso.

Aducate_kielikoulutus2

Kseniia Afanaseva ja hänen ohjaajansa Leena Svensk Joensuun Uudessa Apteekissa

Kun työssäoppimisjakso lopulta käynnistyy, se on ehdottomasti koulutuksen paras vaihe. Opiskelijat pääsevät käyttämään oppimaansa, oppimaan lisää, näyttämään osaamistaan, kehittämään työelämävalmiuksiaan ja luomaan verkostoja. Opettaja pääsee eriyttämään ja yksilöllistämään.  Työnantajat saavat vaativan ohjausvastuun, mutta ilmeisesti myös paljon muuta, sillä tämän työssäoppimisjakson 15 ohjaajasta 14 on valmis ottamaan kieliharjoittelijan tai työkokeilijan jatkossakin.

Kaikkinensa alkuvaiheen työssäoppimisjaksolla on nähtävissä pelkästään positiivisia tuloksia. Se tarjoaa opiskelijoille aitoja oppimisympäristöjä ja räätälöityjä oppimistilanteita, konkretisoi opiskelijalle työelämän kielitaito- ja osaamisvaatimuksia ja motivoi ottamaan vastuuta omasta urasuunnittelusta ja oman osaamisen kehittämisestä. Näin se myös mahdollistaa nopeampien kotoutumispolkujen luomisen ja ammatillisen kiinnittymisen työelämään heti alusta alkaen.

Työnantajille tällainen ohjattu työssäoppimisjakso tarjoaa matalan kynnyksen mahdollisuuden tarjota työmahdollisuuksia maahanmuuttajalle. Työyhteisölle ja ohjaajalle annettava tuki onkin työssäoppimisjakson onnistumisen kannalta erityisen tärkeää. Kynnys ottaa kieliharjoittelija, tulla toimeen tämän kanssa ja hyötyä tämän osaamisesta edellyttää usein kieliammattilaisen tukea. Monet työnantajat kehuivat työssäoppimisjaksolle annettuja tehtäviä ja kouluttajan tekemiä ohjauskäyntejä, sillä niiden ympärille rakentui hyödyllisiä oppimistilanteita ja ne antoivat varmuutta ja selkeyttä ohjaamiseen, opettivat kommunikoimaan kielenoppijan kanssa ja antoivat mallia siitä, kuinka kielitaitoa voidaan työssäoppimisjaksolla kehittää.

 

Aducate_kielikoulutus3

Dmitrii Oqutcov ja hänen ohjaajansa Mauri Nevalainen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tilapalveluissa.

Suurin osa työnantajista oli myös sitä mieltä, että neljä viikkoa on työssäoppimisjakson kestoksi ehdoton minimi. Ensimmäiset pari viikkoa menevät tutustuessa, tunnustellessa ja perehdyttäessä, ja vasta sen jälkeen pääsee nauttimaan työssäoppijan työpaikalle tuomasta vaihtelusta ja työpanoksesta. Moni oli sitä mieltä, että työssäoppimisjakso olisi hyvin voinut olla pidempikin. Kokemukset ovat olleet samanlaisia , joilla työssäoppimisjakson pituus on voinut olla useita kuukausia. Tällöin opiskelija pääsee näyttämään osaamisensa, potentiaalinsa ja motivaationsa toden teolla. Palkintona pitkästä harjoittelusta on ollut työ- tai opiskelupaikka.

 

Pienempiä palkintoja ovat ne, kun saa nähdä leveitä hymyjä ja kohenevia ryhtejä. Saa kuulla, että minä osasin ja minä ymmärsin. Toiset lähtevät työssäoppimisjaksolla suorastaan lentoon: he ovat niitä, joille kurssilla oppiminen ei ehkä ole se luontaisin oppimisen muoto mutta jotka ovat omalla alallaan rautaisia ammattilaisia. He tarvitsevat vain oikein suunnattua kielivalmennusta pystyäkseen tarttumaan töihin suomenkielisessä työympäristössä.  Urasuunnittelun kannalta tärkeitä oivalluksia ovat myös ne, että joku löytää oman alansa tai ymmärtää, mitä jollekin alalle työllistyminen vaatii. Yhtä tärkeää on sekin, että joku ymmärtää, ettei tämä ainakaan ole hänen alansa. Kun sen huomaa kotoutumiskoulutuksen alkuvaiheessa, ehtii hyvin tehdä uusia suunnitelmia ja kartoittaa seuraavassa moduulissa uusia uria.

Kirjoittaja Maija Mustonen on Aducaten kouluttaja, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä -opetuksesta ja ohjauksesta. Tällä hetkellä hän kehittää suomen kielen verkko-opetukseen uusia työkaluja.

*****

Kiinnostuitko maahanmuuttajaharjoittelijasta tai onko työpaikallasi työntekijä, joka kaipaa tukea kielenoppimisessa? Ota yhteyttä kouluttajiimme tai lue lisää valmennuksista ja koulutuksista, joita tarjoamme yrityksille ja organisaatioille, joissa työskentelee tai jotka ovat kiinnostuneita palkkaamaan kansainvälisiä työntekijöitä:
– Työpaikkasuomi
– Kotoutumiskoulutukset

Lisätietoja
Suunnittelija Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi
0503228644

 

 

Työtä Suomessa? ─ Suomea työssä!

Kukaan ei ole voinut välttyä viime aikoina maahanmuuttoon liittyvältä uutisoinnilta ja keskustelulta. Maahanmuuttotulvan seurauksena pohditaan, millä rahalla uussuomalaiset kotoutetaan Suomeen ja kuinka kalliiksi se tuleekaan. Taannoisessa Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa (31.10.2015) ”Kotoutuminen vaatii uutta otetta” otetaan kantaa kotouttamisen tämänhetkiseen tilaan:

[Maahanmuuttajien] kielikoulutuksessa pitäisi pystyä nykyistä paremmin katsomaan yksilölliset tarpeet ja yhdistää kieliopinnot esimerkiksi työharjoitteluun tai muuhun ammatilliseen koulutukseen.

Samasta tarpeesta kirjoittaa TEM:n maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman blogissaan (2.11.2015). Stenman toivoo uusia toimintatapoja ja keinoja, joilla lyhyenkin ajan jälkeen maahanmuuttaja pääsee työmarkkinoille ja kiinni työpaikkaan tai voi perustaa oman yrityksen. Etelä-Suomeen terveisiä: Meillä Itä-Suomessa on valmis työpaikalla toteutettavan suomen kielen valmennuksen malli, joka on kehitetty Aducatessa ja se toimii!

suomen_kielen_valmennuksen_perusteet

Miten ja miksi suomea työpaikalla?

Kyseessä on kielivalmennusmalli, jota on kehitetty ja toteutettu Aducaten kotoutumiskoulutuksissa, INTOA-hankkeessa ja viimeisimmäksi Suomea työssä -koulutuksessa Joensuussa ja Lieksassa. Koulutuksen ideana on suomen kielen opetuksen vieminen työpaikoille eli opiskelijoiden työharjoittelupaikkoihin. Viime aikoina on yhä enemmän toivottu perinteisen luokkaopetuksen rinnalle muita opetusmenetelmiä. Varsinaista luokkaopetusta Suomea työssä -koulutuksessa on hyvin vähän, koska tarkoitus on oppia suomen kieltä sen aidoimmassa ympäristössä: suomalaisten keskuudessa työelämässä. Samalla maahanmuuttajan ammatilliset taidot kehittyvät ja työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi. Kokemuksemme mukaan monille maahanmuuttajille luokkaopetus ei ole paras tapa oppia kieltä. Jotkut maahanmuuttajat ovat tottumattomia koulussa istumiseen, kun taas työtä on saatettu tehdä pienestä pitäen. Voikin olla, että toiminnan kautta oppimisella saadaan parempia oppimistuloksia kuin perinteisellä luokkaopetuksella. Ainakin tulokset tämäntyyppisestä opetuksesta ovat kannustavia.

Kielivalmennuksen tehokkuus on räätälöidyissä ja yksilöllisissä valmennussisällöissä, onhan jokainen oppija ja työpaikkakin erilainen. Kielivalmennuksessa hyödynnetään jokaisen opiskelijan ominaisinta oppimistyyliä. Yhdelle se on kuuntelemalla oppiminen, toiselle kuvien avulla oppiminen ja kolmannelle jotain ihan muuta. Tällaiseen räätälöintiin ei ole samanlaisia mahdollisuuksia luokkaopetuksessa. Kielivalmennuksessa suomen kielen valmentaja menee maahanmuuttajan työpaikalle ja havaintojen pohjalta valmennussuunnitelma. Suomen kielen oppiminen työpaikassa korreloi korkean motivaation kanssa: kun toinen jalka on jo työllistymisen polulla, on helpompaa orientoitua oppimiseen, koska sillä on näkyvä ja selkeä merkitys: ”kun opin tämän asian, osaan työni paremmin”. Opiskelijat ovat itsekin huomanneet työpaikalla toteutettavan kielivalmennuksen hyödyt. Varaosamyymälän hyllyjen ääressä sanoja opetellessa opiskelija on todennut: ”Tällä tavalla oppiminen on parasta, mitä minulle on kuuden vuoden Suomessa asumisen aikana tapahtunut.”

 Kielivalmentaja on myös työnantajan tuki

Usein kotoutumis- ja muissa maahanmuuttajien työvoimapoliittisissa koulutuksissa työpaikalla ohjaaminen keskittyy yksinomaan maahanmuuttajaopiskelijaan ja työllistymisessä oleellisen osapuolen eli työnantajan tarpeita ei huomioida juuri lainkaan. Kielivalmennuksessa kuulostellaan työnantajan tarpeita ja tuetaan työnantajia monin tavoin. Yksi kielivalmennuksen tavoite on kielivalmentajan ja työnantajan mutkaton yhteistyö, johon myös kielivalmennettava otetaan mukaan, onhan kyse hänen ammattitaitonsa kehittämisestä ja työllistymisestään. Monet työnantajat ovat hämmästelleet suomen kielen opettajan eli kielivalmentajan näkymistä työpaikalla, mikä aducatelaisena kouluttajana tuntuu oudolta, koska työpaikalla ohjaaminen on aina ollut oleellinen osa Aducaten kotoutumiskoulutusten työharjoittelujaksoa.

Miten kielivalmentaja voi tukea työnantajaa ja työyhteisöä? Kielivalmentaja on ohjannut työyhteisöä tulemaan tietoisemmiksi oman kulttuurin vaikutuksista ajattelutapoihin ja ollut kulttuuritulkkina monenlaisissa tilanteissa. Ohjauksen tukena on ollut työnantajille jaettava, Intoa-hankkeessa laadittu Myö ja työ -opas, jossa annetaan neuvoja mm. selkeään viestintään työpaikalla. Kielivalmentajan ja työnantajan hyvän yhteistyön on huomattu madaltavan rekrytoimiskynnystä. Kielivalmennuksessa yhdistyvät suomen kielen opettaminen, työhönvalmennus ja työnantajayhteistyö parhaimmillaan. Joulukuussa päättyvän Lieksan Suomea työssä -koulutuksen hyvät tulokset – jo kaksi työllistynyttä ja viisi ammatillisiin opintoihin päässyttä maahanmuuttajaa – puhuvat kielivalmennuksen puolesta.

Kielivalmennusmallia jalkautetaan Aducaten Suomen kielen valmennuksen perusteet –koulutuksessa, joka on tarkoitettu suomea toisena kielenä opettaville täydennyskoulutukseksi. Kielivalmennusmalli on pyydetty kuluvana syksynä myös Kotouttamisen osaamiskeskuksen kokoamiin hyviin käytäntöihin kotoutumiskoulutuksissa.

Moilanen_VirpiVirpi Moilanen on Aducaten kouluttaja, jolla on pitkä kokemus suomi toisena kielenä –opetuksesta Aducatessa. V.M. on ollut kehittämässä uudenlaista työpaikoilla toteutettavaa kielivalmennusmallia Aducaten Intoa-hankkeessa ja Suomea työssä –koulutuksessa.

Venäjää ja logistiikkaa

On ollut mielenkiintoista seurata Venäjän kehitystä viimeiset kolmekymmentä vuotta, nimenomaan logistiikan näkökulmasta. Asiat ja maailma on muuttunut todella nopeasti näiden vuosikymmenien aikana ja joskus on jopa vaikeuksia ehtiä itse mukaan muutoksen tuuliin.

Uutta opeteltavaa ja nopeita käänteitä on tietysti maailman monessa kolkassa, mutta venäjän kyseessä ollessa, se on enemmän sääntö kuin poikkeus. Ehkä tuo on myös se viehätys, joka pitää kiinni venäjässä ja saa tuntemaan itsensä erinomaisen eläväksi, kun joutuu reagoimaan asioihin nopeasti ja tekemään päätöksiä opettelemalla hyvin usein uuden tulokulman käsiteltävään asiaan niin, että se saataisiin ratkaistuksi.

Ja kuten hyvin tiedetään ja Sanna on jo omassa blogikirjoituksessaan kertaalleen tuonut sen esille ”Venäjällä mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy” – tämän siellä asuneena ja työskelleenä allekirjoitan täysin. Joskin samaan hengenvetoon on todettava, että aika moni asia kyllä oikeasti toimii jo ihan hyvin.

Vuosien varrella monet asiat ovat helpottuneet, byrokratia on vähentynyt, asioita on alettu hoitaa järkiperäisemmin, moni käytännön asia on huomattavasti helpompi hoitaa kuin aiempina vuosina. Mutta toisaalta, kun katsotaan venäjää hieman pintaa syvemmältä, niin huomataan että vielä on monia paikallisia kiemuroita joista ei välttämättä selviä kuin paikallisten avustamana ja silti voi joutua outoihin jopa absurdeihin tilanteisiin, joita ei voisi koskaan kuvitella syntyvän meillä Suomessa.

Tekisi mieli käyttää tässä tilanteessa vanhaa sanontaa – Oppia ikä kaikki – pitää olla valmis oikeasti opettelemaan uutta ja näkemään asioita uudella tavalla ja joskus ulkopuolelta tulleena se on myös helpompaa. Mutta kokemusta ja paikallisen kielen sekä kulttuurin tuntemusta ei voi millään väheksyä, voisi jopa sanoa että se on alkuun kaikkein tärkeintä opeteltavaa.

venajan_kauppa

Kun aloitin itse venäjän logistiikan tekemisen, silloin ei edes puhuttu logistiikasta, vaan huolinnasta ja kuljetuksesta, ei ollut tarjolla juurikaan koulutusta tai oppia tämän busineksen tekemiseen, vaan suurin osa asioista opittiin itseopiskeluna tai työssä ja/tai työn ohessa. Työ tekijäänsä opettaa, mutta täytyy kyllä sanoa, että olisin mielellään jättänyt muutaman oppimistapauksen käymättä läpi. Toisaaltaan näin jälkikäteen suurimmalle osalle ”oppimistarinoita” voi jo naureskella.

Huumorilla on myös tärkeä rooli venäläisessä kulttuurissa ja sielunmaisemassa. Vaikeat ajat ja olosuhteet ovat opettaneet heitä helpottamaan oloaan huumorilla ja milteinpä kaikista asioista on olemassa ja löytyy paikallisia ”anekdootteja” eli vitsejä. Huumorin avulla on myös monia tilanteita joskus helpompi saada laukaistua, mutta pitää tuntea vastapuolta jonkin verran, ettei vahingossa huumoroi itseään syvemmälle suohon. Tähän auttaa myös paikallisen kulttuurin ja käytäntöjen tuntemus, kun on oppinut niistä enemmän, kasvaa myös tilannetaju ja pystyy helpommin viemään asioita oikeaan suuntaan.

Kaikki muuttuu ja joskus mikään ei muutu – historia toistaa itseään. Monet suomalaiset ovat historian saatossa tehneet uran ja omaisuuden venäjällä, se on mahdollista myös tänään ja jatkossa. Ilman valmiuksia asettaa itsensä peliin ja altistua uudelle ja sen oppimiselle, se harvoin kuitenkaan onnistuu. Myös takaiskuihin ja epäonnistumisiin pitää valmistautua, niitä tulee ja oppimisen kannalta ne ovat ehkä niitä parhaita kokemuksia, joskin tilanteen ollessa päällä, se ei siltä kyllä tunnu.

Kokemusten jakaminen ja oppiminen niiltä jotka ovat jo latua avanneet, on usein erittäin hyödyllistä ja opettavaista. Suhteiden ja verkostojen rakentaminen on myös isossa roolissa ja sitä ei tulisi ohittaa eikä väheksyä.

Aika ajoin tulee vastaan haastatteluja ja otsikoita mediassa ”Mitä tekisit toisin, jos voisit aloittaa kaiken alusta”, mietin nyt tätä kysymystä ja vastaus on kyllä aika selvä – en teksi mitään toisin, mutta lähtisin paljon aikaisemmassa vaiheessa elämääni Pietariin – oppimaan ja opiskelemaan lisää. Pitää aina muistaa että koskaan ei ole liian myöhäistä, aina on mahdollisuus aloittaa jotain uutta ja elämä on uuden oppimista ja omaksumista ihan loppuun saakka.

Nähdään Pietarissa keväällä 2016!

Ystävällisin terveisin
Jorma

Venäjän kaupan kansallisia erikoisuuksia -koulutuksessa tarjoamme tietoa ja parhaita paloja venäläisestä bisneskulttuurista ja talouden näkymistä niin venäläisten kuin suomalaistenkin asiantuntijoiden kertomana. Lisätietoja tästä linkistä.

jorma kervinen kuva web

Kirjoittaja Jorma Kervinen on toiminut huolinta-ja logistiikka-alalla vuodesta 1985. Keskittynyt Venäjän ja IVY-alueen logistiikkaan sen eri muodoissa vuodesta 1994.
Toimii nykyisin Passion Logistics Oy:ssä vastuualueenaan myynti ja operatiiviset toiminnot.