Tuntematon ja uniikki Karelian Wellness

Palataan aikaan ennen matkailualaa kurittanutta koronaa, jolloin hyvinvointimatkailu kasvoi kansainvälisesti puolet nopeammin kuin mikään muu matkailun segmentti. Itä-Suomessa ja Venäjän Karjalassa matkailijat hyödyntävät Venäjän ja Suomen välistä raja-aluetta molemmin puoliseen vierailuun vapaa-ajan matkoilla. Itä-Suomen suurin matkailijaryhmä tulee Venäjältä ja Venäjän Karjalassa on potentiaalia toimia erinomaisena kohteena myös suomalaisille matkailijoille. Jotta saadaan lisättyä rajan ylittävää yhteistyötä ja nimenomaan hyvinvointialalla, Itä-Suomen alue ja Venäjän Karjala aloittivat vuoden 2020 alussa Karelian Wellness -hankkeen, jonka tarkoituksena on lisätä liiketoimintaa ja vuorovaikutusta hyvinvointipalvelualalla rajan molemmin puolin.

Hyvinvoinnin tavoittelu ja ”wellness” on osalle ihmisistä jopa elämäntapa, jota halutaan edistää myös lomamatkoilla. Hektinen työelämä herättää matkailijoissa entistä suurempaa tarvetta hakeutua rentoutumisen ja hemmottelun pariin vapaa-ajan matkoilla. ”Wellness” -termi kääntyy Suomen kielellä ”hyvinvointi”, mutta termiä käytetään myös sellaisenaan arkikielessä. Wellness tarkoittaa itäsuomalaisten ja Venäjän karjalaisten palveluntarjoajien mielestä kokonaisvaltaista hyvinvointia mielelle, keholle ja sielulle. Alueella toimivat yrittäjät pyrkivät luomaan tuotekokonaisuuksia, jotka vastaavat määritelmää yhdessä upean ympäröivän luonnon kanssa. Pandemian jälkeen niin palveluntarjoajat kuin matkailijatkin uskovat wellnessmatkailun jatkavan kasvua yhtä vahvasti, ellei jopa kiihtyvän entuudestaan. Suomalaisten onneksi rajanaapurista tulevat matkailijat arvostavat suomalaisen palvelun laatua, mutta Venäjän Karjala on verrattain vieras ja tuntematon suomalaiselle matkailijalle.

Suomalainen matkailija toivoo wellnessmatkoilta laadukkaita tuotteita ja palveluita. Tuoreet tutkimustulokset korostavat asiakkaiden haluavan todellisen rentousloman, jossa puitteet ovat kunnossa. Itä-Eurooppa on houkutteleva matkailukohde, mutta kohtaako se hyvinvointimatkailijan tarpeet? Suomalaiset uskovat, että Venäjän Karjalassa voisi olla upeita luontoelämyksiä, mutta viestintä ja markkinointi ontuvat rajanaapurimme päästä. Luontokohteet, luonnonantimet ja pelkkä oleskelu luonnossa ovat ehdottomasti suurimpia vetovoimatekijöitä wellnessmatkailijalle. Luonnon tärkeys ja sen merkitys ei sinänsä ole uutta. Luonnossa oleskelun on tutkittu alentavan verenpainetta ja madaltavan sykettä, mikä kertoo rentoutumisesta ja stressittömästä tilasta. Matkailija, jonka päämotiivi on lomalla rentoutuminen, ei koe tarvetta seikkailuun, joten pelkästään jo tästä syystä loppuun asti hiotut laadukkaat tuotekokonaisuudet saavat hyvinvointia tavoittelevan matkailijan kiinnostumaan kohteesta.

Molemmin puolin rajaa on paljon potentiaalia toimia ensiluokkaisena matkakohteena, mutta mitä meidän konkreettisesti tarvitsee tehdä? Tarvitaan intohimoa ja uskoa oman alueen elinvoimaan ja karismaan. Tarvitaan oikeat henkilöt toteuttamaan ja viemään suunnitelmat maaliin asti. Yhteistyön merkitys korostuu alueellisessa työssä, johon tarvitaan sitoutuneita ja idearikkaita organisaatioita. Ideaalitilanteessa meillä olisi Itä-Suomen alueella (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala sekä Kainuu) ja Karjalan tasavallassa Venäjällä kansainvälisesti tunnettu hyvinvointimatkailu ”Karelia Wellness”.

Karelia Wellness tuoksuu tuoreelle puulle ja lehtimetsän lehdille, raikkaalle sateelle ja piristävälle pakkaselle. Onnekas näkee revontulet tai kokee kesäisen sateen yllättäen. Luonto tarjoilee parastaan myös silloin kun sataa lunta niin rankasti että edessä näkyy vain valkoinen maa. Saunan lämpimät löylyt saavat kehon rentoutumaan ja hiljaisuuden kuuntelu saa matkailijat voimaantumaan. Paikallinen puhdas ruoka sekä sydämestä tuleva vieraanvaraisuus saavat matkailijat tuntemaan itsensä todella tervetulleeksi. Alueellinen tuote on myös aktiivinen, johon sisältyy luonnossa erilaisia aktiviteetteja. Alueella toimivat kylpylät tarjoavat kokonaisvaltaista hemmottelua. Meillä on mahdollisuus tarjota uniikki tuotekokonaisuus wellnessmatkailijan tarpeisiin, mitä siis vielä odotamme?

Elisa Sulkinoja
Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto

Lisää hankkeesta: Karelian Wellness – UEFConnect

Yhteistyötä rajan molemmilla puolilla

Kun maailmanlaajuinen pandemia sulkee maiden väliset rajat, vaikuttaa se väistämättä myös rajat ylittävään yhteistyöhön. Aducatessa yhteistyötapojen muutosta on päästy seuraamaan aitiopaikalta, kun toteutettavana on neljä Suomen, Venäjän ja EU:n rahoittamaa Karelia CBC -hanketta.

Ensimmäiset ennusmerkit muutoksesta saatiin 5.3.2020, kun Speak Business -hankkeen venäläinen projektipäällikkö yllättäen soitti huolissaan. Suomalaisten ja venäläisten yhteistä projekti- ja liiketoimintaosaamisen kurssia Joensuussa oltiin valmisteltu edellinen vuosi, opiskelijat valittu, ennakkotehtävät tehty ja viisumihakemukset vetämässä. Nyt kumppanina toimiva venäläinen oppilaitos oli kuitenkin kieltänyt kaiken matkustamisen ulkomaille maaliskuun aikana. Koulutuksemme sai (kyseenalaisen) kunnian olla ensimmäinen Aducatella koronan vuoksi peruutettu tilaisuus – toki vähitellen kyseleviä soittoja alkoi tulla myös suomalaisilta kouluttajilta, opiskelijoilta ja niin edelleen, kunnes lopulta Suomen poikkeustilan myötä yliopistojen tilat suljettiin täysin 18.3.2020.

Rajat ylittävä yhteistyö hidastui ja vaikeutui – vaan ei pysähtynyt. Yhteisen koulutuksen lisäksi jouduttiin toki perumaan tai siirtämään myös useampi keväälle sovittu Karjalan tasavaltaan suuntautunut kokousmatka, mutta digiloikka esim. Teamsissa tai Zoomilla järjestettäviin kokouksiin sujui venäläisten kumppanien kanssa samalla tapaa kuin muidenkin. Joissain tapauksissa etäyhteyksiin siirtyminen jopa tiivisti kommunikaatiota, kun käyttöön otettiin esimerkiksi koko hankkeen yhteiset viikkokokoukset. Tosin mielestäni edelleen, olosuhteiden sen salliessa, hankehenkilöstön olisi tärkeää tavata tosiaan myös ainakin muutaman kerran ”ihan livenä” ja tutustua samalla myös kumppanin toimintaympäristöön – tämä auttaa usein molemminpuolisessa ymmärryksessä ja saattaa helpottaa kommunikaatioita.

Ihmisiä videoneuvottelussa
Speak Business -hankkeen kurssilla yhteistyötä tehtiin Zoomin välityksellä. (Kuva: Ekaterina Lesnykh)

Yhteiset koulutukset siirrettiin myöhempään ajankohtaan, hankehenkilöstön tapaamiset siirrettiin verkkoon ja tilaisuuksia ja toimintoja ryhdyttiin muokkaamaan muotoihin, jotka on mahdollista toteuttaa rajan yhdellä puolella. Hankehenkilöstöltä onkin kulunut paljon työaikaa sen miettimiseen, miten vuorovaikutusta rajan eri puolilla olevien osallistujien kanssa ylläpidetään. Ja erityisesti on pitänyt pohtia, miten voitaisiin luoda myös uutta yhteistyötä ja kumppanuuksia, mikä kehittämishankkeissa kuitenkin aina on myös tavoitteena.

Speak Business -hankkeessa päädyttiin lopulta webinaarityyppiseen koulutukseen, johon suomalaiset ja venäläiset osallistuivat kukin omalta koneeltaan, ja jossa eri maista olevien osallistujien välistä vuorovaikutusta tuettiin lukuisissa ryhmätöissä ja -keskusteluissa. Northern Crafts-ID ja New Cultura Horizons -hankkeissa taas on suunniteltu, että molemmin puolin rajaa koulutetaan samoja kohderyhmiä samoista aiheista omissa koulutusohjelmissaan. Toivottavasti kokemuksia päästään vielä jakamaan myös messumatkoilla ja kontaktitilaisuuksissa.

Odotamme mielenkiinnolla, mitä vuosi 2021 tuo tullessaan ja millaisia rajoja ylittäviä ratkaisuja vielä keksimme.

Aducaten Karelia CBC-hankkeet:

  • New Cultural Horizons – koulutusta ja työkaluja neuroepätyypillisten lasten ja nuorten ohjaamiseen taide- ja kulttuuriharrastuksissa
  • Speak Business – Strategic planning and project management for young professionals in cross-border area
  • Karelian wellness – Hyvinvointimatkailulla uutta asiakasvirtaa Itä-Suomeen ja Karjalan tasavaltaan

Sonja Kortelainen, suunnittelija, UEF Aducate

There really is free coffee, tarjosimme virtuaaliset kahvit 1200:lle

Mitä tapahtuu? Mitä ihmettä me voimme tehdä? Korona-aika laskeutui Suomeen, hetkeksi pysähtyi kaikki. Jouduimme siirtämään, sopeutumaan ja muokkaamaan toimintaamme, joskus myös kantapään kautta. Koulutuksen järjestäjänä, onneksemme suurin osa tarjonnastamme oli joko jo verkossa tai saimme sen pyörähtämään sinne sutjakkaasti.

Pohdimme, miten reagoida nopeasti ja samalla tuoda esille ajankohtaisia koulutusratkaisujamme tilanteen nostaneisiin tarpeeseen. Olla apuna! Ratkaisu oli lähellä ja ydinosaamistamme; koulutetaan, mutta tehopaketteina ja verkossa. Päätimmekin kutsua kaikki halukkaat
#AducateLIVE – virtuaalisille aamukahveille.

Torstaiaamujen kolmenvartin virtuaaliset aamukahvit kasvattivat nopeasti suosiota ja ajankohtaista kuumaa teemaa nautti kanssamme linjoilla parhaillaan yli 200 kuulijaa, tähän mennessä ilmaiset virtuaaliset kahvit ovat kiinnostaneet jo yli 1200 innokasta!

Mitä sitten?

Oli erityisen hienoa huomata, että saimme jaettua hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa mm. riskienhallinnasta, resilienssistä, tietoisuustaidoista, johtamisesta, tietosuojasta ja työlainsäädännöstä sekä dialogin  merkityksestä työyhteisössä. Yksinäisyys elämän muutoskohdissa sai suuren joukon hiljentymään ja pohtimaan vakavaa aihetta. Huippuasiantuntijat johdattivat osallistujat ajankohtaiseen teemaan ja saimme vieraiksi entisiä opiskelijoita, yhteistyökumppaneita, kouluttajia ja omia asiantuntijoitamme. Live-tilaisuutemme antoi mahdollisuuden pysähtyä ja prosessoida itseään ja omaa työtään.

Palaute oli varsin myönteistä. Kiitosta saimme erityisesti juuri napakkuudesta ja käytännönläheisyydestä. Opimme kevään aikana, että poikkeustilanteessa aika todellakin on rajallista ja ytimeen on mentävä nopeasti ja tarkka-ampujan taidolla.

Napakka alustus ajankohtaisesti suunnattuihin aiheisiin...

Jälleen Itä-Suomen yliopisto on edellä aikaansa! Huipputyötä.

Ytimekäs ja hyvä esitys, asiasisältö mainiosti rakennettu. Vastasi odotuksia. Kiitos leppoisista, mutta informatiivisesta kahvihetkestä.

Pieni pysähdys aamulla mielenkiintoisen ja ajankohtaisen asian äärelle.

Ajankohtaiset teemamme ja selkeät esimerkit saivat kehuja, vuorovaikutus koettiin tärkeäksi ja mikä tärkeintä sisältömme avautui suurelle yleisölle ja tilaisuudet koettiin myös oivaksi hetkeksi pysähtyä, hengähtää ja virkistäytyä sopivana ajankohtana. Tärkeänä huomiona eräs asiakas nosti, miten maksuttomuus on mahdollistanut tiedon helpon saannin ja miten loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet.

Mitä nyt?

Iloisena ja innokkaana ilmoitankin, yleisön pyynnöstä kahvit jatkuvat syys-lokakuussa. Syksyllä sukellamme mm. teemoihin: Kokeilukulttuurin johtaminen ja Lääkitysturvallisuus 2020: tulipalojen sammuttelusta ennakointiin.

Kevään viimeiset kahvit nautimme ennen juhannusta torstaina 18.6., jolloin vieraaksemme saamme UEF:n työelämäprofessori Reijo Karhisen ja EMBA alumnimme, Lujabetonin henkilöstöjohtaja Mikko Satulin. Keskustelu syventyy johtajuuden oppeihin poikkeustilanteessa ja ennen kaikkea ajatuksiin työhyvinvoinnin kannalta, miten lomien kynnyksellä pääsee vapauttamaan ajatuksensa tilanteesta/stressistä ja sen jälkeen suuntaamaan syksyn haasteisiin.


Koska aina ei ole rahaa osallistua maksullisiin koulutuksiin, ilmaiset aamukahvit ovat mahdollistaneet tiedon helpon saannin. On myös ollut tosi hienoa, että loppuun on lisätty aiheeseen liittyvät koulutusmahdollisuudet. Aamukahvit ovat kaiken kaikkiaan olleet erittäin hyödyllisiä ja toivoisinkin, että näitä voitaisiin jatkaa myös syksyllä. Hieno ajatus ja hyvää työtä!


Klikkaa mukaan: www.uef.fi/smartforgoodlive ja tilaa uutiskirjeemme ja pysy ajantasalla teemoissamme.


Suvi Räisänen
markkinointisuunnittelija / UEF Jatkuvan oppimisen keskus


KOVAT selvitti Pohjois-Karjalan kansainvälisten osaajien kieli- ja työelämäosaamisen tarpeita

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan huolestuneita siitä, että alueella asuvat ja korkeakouluissa opiskelevat KV-osaajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin tai pois Suomesta. Yritykset ja osaajat eivät kohtaa toisiaan.

Koli

Miten pitovoimaa voisi kehittää?  Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämishanke Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa etsitään ratkaisuja kohtaanto-ongelman helpottamiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. KOVAT kokeilee ja kehittää KV-osaajia ja alueen työelämää hyödyttäviä toimintamalleja ja palveluita.

Millaisia ovat KV-osaajien osaamisen kehittämisen tarpeet suomen kielen taidon, työelämätietojen ja -taitojen sekä ammatillisten valmiuksien näkökulmista? Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joilla oli 24 eri äidinkieltä.

Vastaajista 37 % oli korkeakouluopiskelijoita, 25 % työssä ja 23 % työttömänä. Yrittäjinä toimi muutama henkilö. Koulutustaso ulottui kandidaattitason opiskelijasta tohtoriin. Joukossa oli kauppa- ja oikeustieteiden, ICT-alan ja muiden tekniikan alojen osaajia, luonnontieteilijöitä maatalous-, metsä- ja ympäristöaloilta sekä yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden, kasvatustieteiden ja psykologian sekä humanististen alojen asiantuntijoita.

Osaamisen kehittäminen kiinnostaa

Korkeasta pohjakoulutuksesta riippumatta – tai kenties sen vuoksi – vastaajia yhdistää huomattavan suuri mielenkiinto kehittää omaa osaamista laaja-alaisesti. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni sekä suomen kielessä, työelämätaidoissa että ammatillisessa osaamisessa.

Peräti 87 % vastaajista arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta suomen kielessä. Kysyntää oli eri tasoille, alkeista edistyneen kielenkäyttäjän, työelämän ja oman ammatin kieleen. Etenkin kielivalmennus työelämässä kiinnosti. Melko paljon toiveita tuli myös asiakaspalvelun, murteen ja puhekielen koulutuksesta.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä oli kiinnostunut 71 % vastaajista. Eniten mielenkiintoa tunnettiin lyhytkestoisiin, osaamista täydentäviin koulutuksiin omalta substanssialalta, tietotekniikasta tai markkinoinnista.  Yksittäisiä mainintoja saivat ohjelmointi ja ohjelmistot, englannin kieli, robotiikka, terveysteknologia, suomalainen koulujärjestelmä, verkostoituminen, arabian kielen ja uskonnon opettajan koulutus sekä englannin kielen koulutus.

Työelämätaitoihinsa lisää osaamista toivoi 67 % vastaajista. Työelämätaidoista painottuivat etenkin työmarkkinoiden tuntemus, työn hakemisen tavat ja kanavat (verkostot) sekä työelämän lait ja säännöt; hieman vähemmässä määrin suomalainen yrityskulttuuri, tapakulttuuri sekä työnhaun asiakirjat (cv ja portfolio).

Suunta kohti suomalaista työelämää

Työllistyminen omaa osaamista vastaavaan työhön Suomessa kiinnosti. Englanniksi vastanneiden KV-osaajien mielenkiinto kohdistui työelämässä etenkin johtamiseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Venäjäksi vastanneilla nousivat esiin opetus- ja kasvatusalan työtehtävät. Suomeksi vastanneet mainitsivat opetus- ja ohjausalan sekä matkailualan työt.

Vetovoimaisina työnantajina koettiin alueella toimivat kansainväliset yhtiöt kuten Abloy, UPM, John Deere, Fortum, Thermo Fisher Scientific, Medix Biochemica ja Valio. Mainintoja saivat aktiivisesti kansainvälistyneet ja KV-osaajia työllistäneet ICT-yritykset kuten Blancco, Fastroi, Arbonaut ja Nanocomp.

Monet opiskelijat eivät olleet Suomeen työllistymistä miettineet, joten työelämäyhteyksiä ja yrityskentän tuntemusta pitäisi vahvistaa.

Selviääkö työssä englannilla?

KV-osaajien työtehtävissä edellytetään sellaista kielitaidon tasoa, jota ei saavuteta korkeakouluopinnoissa tai kotoutumiskoulutuksissa. Intensiiviselle, toiminnalliselle ja kiinteästi omaan alaan kytkeytyvälle alkeis- ja edistyneen tason kielikoulutukselle olisikin tarvetta korkeakouluissa.

Oppimisessa on kyse myös viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöistä. KV-osaajia kohdatessaan suomalaiset tarjoavat puhekieleksi lähes automaattisesti englantia. Kun suomea ei kuule tai käytä, puhuminen ja ymmärtäminen ei kehity riittävästi. Osa KV-osaajista on kokenut, ettei suomea tarvitsekaan osata, kun ”kaikki osaavat englantia”. Työtön tohtori ihmettelee, miksi kukaan ei opiskeluaikana kertonut, että töitä ei saa, jos ei osaa suomea.

Englanti on työkieli lähinnä alueen kansainvälistyvissä ICT-yrityksissä. Niissä on haluttu tukea myös suomen kielen ja työelämätaitojen valmennusta. Selvityksen perusteella muidenkin toimialojen yrityksiä voi kannustaa investoimaan yrityksissä työskentelevien KV-osaajien valmennukseen.

KOVAT tukee alueen yrityksiä ja KV-osaajia kohtaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. KOVATeamissa yritys saa ohjelmaan valituista osaajista resurssin kehitys- tai kansainvälistymisprojektiinsa. Taitovalmennuksessa järjestetään kansainväliselle henkilöstölle kielitaitoon tai muuhun työelämäosaamiseen liittyvää valmennusta. Friends in Business -ohjelma antaa mahdollisuuden tutustua yrityksestä kiinnostuneisiin KV-osaajiin. Ohjelmat jatkuvat vuonna 2020.

Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi, 050 322 8644

Artikkeli perustuu KOVAT-hankkeen toimintavuoden kokemuksiin sekä 1.1.2019-30.8.2019 tehtyyn selvitykseen KOVAT kohti työelämää – kysely kansainvälisille osaajille.

KOVAT Valmentaa KV-osaajia työelämään

KOVAT on vuoden 2019 aikana järjestänyt ura- ja kielivalmennuksia, joissa on pilotoitu  toiminnallisia toteutustapoja ja yrityksissä toteutettavia sisältöjä. KOVAT-valmennusohjelmiin otetaan uusia yrityksiä vielä ensi vuoden aikana.

KOVATeam-ohjelmassa KV-osaajat toteuttavat pienryhmissä yritysten kansainvälistymiseen ja toimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja. Friends in Business -ohjelmassa yritykset voivat tutustua potentiaalisiin työntekijöihin, KV-osaajat verkostoitua ja markkinoida omaa osaamistaan.

Useissa ICT-yrityksissä on toteutettu KV-osaajan taitovalmennusprosesseja. Lisäksi työpaikoille on tehty tukimateriaalia kielen oppimisen tukemisesta.  Valmennuksen käytäntöjä ja tuloksia raportoidaan Aducaten blogissa https://weaducate.wordpress.com/

Viestejä rajan yli

Millaisia suomalaiset ja venäläiset ovat viestijöinä? Millaisia muutoksia ”digiaika” on tuonut rajan ylittävään yhteydenpitoon? Kumppanuuksien luominen, verkostojen ylläpito ja viestintä ovat aiheita, jotka koskevat kaikkia suomalais-venäläistä yhteistyötä tai liiketoimintaa tekeviä.

bar (1)

Vielä kymmenen vuotta sitten lähes ainoa tapa sopia asioista venäläisten yhteistyökumppaneiden kanssa oli faksi. Ajankohtaiset asiat raapustettiin virallisen liikekirjeen muotoon, joka toimitettiin kumppaniorganisaaton faksinumeroon, unohtamatta joukkoa suuntanumeroita, jotka tekivät numeron naputtelusta melkoisen prosessin. Kopiokoneen vieressä seisonut faksikone oli myös syytä käydä tarkistamassa säännöllisin väliajoin siltä varalta, että partnereilla olisi ollut tärkeää asiaa sinulle.

Silloin tällöin tarpeen oli tarttua myös puhelimeen. Koska numero oli sama kuin faksilla, saattoi käydä niin, ettei vastaanottaja ulkomaan numeron nähdessään hoksannut, että tällä kertaa olisikin puhelu tulossa, vaan soittaja saattoi ohjautua kuuntelemaan korvia vihlovaa ulinaa. Sitkeällä yrittämisellä oli kuitenkin mahdollista saada langan päähän sihteeri, joka sitten kävi hakemassa tavoitellun henkilön puhelimeen, tai avusti sopivamman soittoajan valinnassa.

Kun sähköpostit rajan takana yleistyivät, niihin tuli kirjoittaa viestit hyvin muodollisesti. Vastaanottajan nimitietojen lisääminen joko otsikkoon tai viestikenttään oli äärimmäisen tärkeää, sillä venäläisillä oli yleensä käytössä koko organisaation yhteinen keskitetty sähköpostiosoite, josta viestit välitettiin oikeille tahoille. Pitkään sähköpostiviestintä rajoittuikin seuraavan soittoajan sopimiseen tai korkeintaan kokouspöytäkirjojen toimittamiseen.

Vähitellen myös henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet lisääntyivät, mutta samanlaista työpaikkaan sidottua osoitejärjestelmää kuin Suomessa ei ainakaan järjestelmällisesti noudateta vieläkään. Tällöin saattaa päätyä keskustelemaan tieteellisestä artikkelista esimerkiksi osoitteen ”tarvitsenlomankyproksella(ät)hotmail.com”-osoitteen haltijan kanssa.

Oma lukunsa ovat videoneuvottelulaitteistot, joiden hankinta ilmestyi jossain vaiheessa osaksi jokaista yhteistä hankehakemusta. Jos rahat laitteistoon myönnettiin, päästiin 1-2 kertaa vuodessa istumaan juhlallisesti kokoushuoneessa, kun yhteydenotto kumppaneihin suoritettiin. Päivittäisasiat hoidettiin edelleen puhelimella.

Entäpä nyt? Yhteydenpitoa ja tiedonvaihtoa helpottavat sekä suomalaisissa että venäläisissä toimistoissa uudet pikaviestivälineet ja -sovellukset, kuten Skype ja Microsoft Teams. Omien kokemusteni perusteella yhteydenpito venäläisten kumppaneiden kanssa onkin muuttunut suoremmaksi, nopeammaksi ja epämuodollisemmaksi. Vielä kun suomalaisena muistaisi ainakin ensimmäiset 5 minuuttia videopuhelusta käyttää kuulumisten vaihtoon eikä mennä suoraan asiaan!

Lisää nykyajan suomalais-venäläisestä viestinnästä ja verkostoista on mahdollisuus kuulla Speak Business -hankkeen järjestämässä avoimessa seminaarissa Networking in digitalized era – prospects of Finnish-Russian cooperation 14.11.2019. Ohjelma ja ilmoittautuminen: http://www.uef.fi/fi/web/aducate/-/networking-in-digitalized-era Tervetuloa!

Sonja Kortelainen

Kirjoittaja on Aducaten Venäjä-yhteistyöhön erikoistunut suunnittelija ja Karelia CBC-hankkeen Speak Business koordinaattori.

 

 

Opeta suomea! Vinkkejä suomen kielen oppimisen tukemiseen työpaikalla

Kuka tahansa voi oppia suomea mutta voiko kuka tahansa opettaa suomea? Meidän mielestämme voi, ainakin jossain määrin. 

Jokapäiväiset tilanteet ja aidot ympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiselle. Jos joskus pysähdyt tarkastelemaan ympäristöäsi kielenoppijan silmin, huomaat, miten paljon kieliainesta siinä on: erilaisia viestilappusia, pelastautumisohjeita hätätilanteessa, kaverusten jutustelua kahvitauolla,  maitopurkin tekstejä, suomenkielinen radio-ohjelma. Kieli ympäröi meitä kaikkialla ja siitä voi kuka tahansa napata pieniä palasia opetukseen.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit arjessa auttaa työkaverin suomen kielen taidon kehittymisessä:

1. Kuuntele ja kannusta

Osoita, että kuuntelet, mitä toinen sanoo. Silmiin katsominen ja ilmeiden ja eleiden käyttäminen puheen tukena ovat erityisen tärkeitä kielenoppijalle. Kannusta kaveria vastaamaan suomeksi ”Sano suomeksi” ”Kyllä sinä osaat” jne. Älä korjaa virheellistä puhetta, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Voit nyökätä ja toistaa sanan oikein, jolloin annat oikean mallin ilman kaverin kasvojen menetystä.

2. Kysy

Kuten suomalaiselta, myös muunkieliseltä kollegalta voi kysyä kuulumisia suomeksi. ”Mitä kuuluu” tai ”Miten menee” -kysymykset voi hyvin esittää suomen kielellä. Aluksi voi antaa vaivihkaa mallin tälle keskustelulle toisen suomalaisen kanssa. Jos muunkielinen kaveri ei osaa vastata mitään, voit antaa mallin uudelleen: ”Mitä kuuluu – Mitäs tässä! – Eipä tässä ihmeitä”. Onneksi me suomalaiset olemme vaatimatonta ja kursailevaa kansaa kuten nämäkin vastaukset osoittavat. Ei mene kauaa, kun vastaukset ovat hallussa. Jos oikein tunnet halua revitellä, voit antaa myös vaihtoehdon ”Kiitos, (tosi) hyvää!” Kuulumisten vaihdosta on hyvä tehdä joka-aamuinen rutiini.

Myös viikonloppukuulumisia voi kysellä, samoin kuin lomasuunnitelmia ja auttaa kaveria sanoittamaan suunnitelmia suomen kielellä: Kala? Aa, menette kalastamaan (ja vielä toisto: kalastamaan).

3. Nimeä

Sanoita työkaverillesi ympäristöä, tavaroita, henkilöitä – mitä vain. Voit myös kysyä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Käytä sormia apuna osoittaen asioita, joita nimeät.

4. Ole selkeä

Käytä tavallisia ja mahdollisimman konkreettisia sanoja ja suoria ilmauksia. ”Kylläpä siellä tarkenee”-lauseen sijasta sano: ”Ulkona on kylmä”. Voit toki sanoa ensimmäisenkin, mutta selitä se jälkimmäisellä.

Kielikuvia on hyvä välttää kielen oppimisen alussa: ”Älä iloitse ennen kuin olet varma. On hyvä odottaa.” on parempi kuin ”älä nuolaise ennen kuin tipahtaa”. Muuten toinen tipahtaa kärryiltäkin samoin tein.

5. Tarkista ymmärtäminen

Jos eteen tulee tilanne, jossa on käytetty suomea, mutta ymmärtämisestä ei ole varmuutta, tarkista se kysymällä: Mitä ymmärsit? Älä hyväksy nyökkäystä tai joota vastaukseksi, vaan pyydä kaveria selittämään asia.

Ota rohkeasti suomen kieli käyttöön, vaikka yhteinen kieli työpaikalla olisikin jokin muu. Näin autat kollegaa kotoutumaan Suomeen ja löytämään suomen kielen oppimisen ilon!

IMG_0170Lataa työpaikan tulostettava pikaopas, johon kokosimme tärkeimmät vinkit suomen kielen käyttöön.

 

 

 

 

 

Kysy rohkeasti lisää: Virpi Moilanen. virpi.moilanen@uef.fi p. 050 576 1301

Suomen kieltä työpaikoilla! Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen KOVAT-hanke järjestää suomen kielen valmennusta, joka lähtee työnantajan ja hänen kielivalmennusta tarvitsevan työntekijänsä tarpeista. Valmennus toteutetaan joustavasti työaikana.

Arkisuomella osaksi työporukkaa

Kuvittele itsesi maahan, jonka valtakieltä et ymmärrä. Osaat ehkä englantia, jota käytät työssäsi. Työpäivät sujuvatkin hyvin ja töissä on kivaa. Välillä ihmettelet, mitä kollegat tauoilla puhuvat. Entäs sitten arki. Posti kantaa kotiin kirjeitä ja laskuja, joita et ymmärrä. Taloyhtiön lajittelupiste on täynnä erilaisia astioita ja tekstejä, etkä tiedä mihin astiaan kartonki kuuluu, ennen kuin olet kurkannut jokaiseen jäteastiaan. Lapsen päivähoitajien kanssa olisi kiva vaihtaa kuulumiset, mutta yhteistä kieltä ei ole. Jalkapallo on aina ollut suuri intohimosi ja pääsitkin mukaan kivaan porukkaan, mutta et kuitenkaan ymmärrä, mitä pelikaverit kentällä huutavat.

Arjen sujuvuus on työssä jaksamisen ja kokonaishyvinvoinnin kannalta äärimmäisen tärkeää. Jokainen meistä haluaa tuntea olevansa osa ympäröivää kulttuuria, jonka oleellinen osa kieli on. Kieltä voi opiskella helposti netissä tai erilaisilla kielikursseilla. Työikäisen arki voi kuitenkin olla hektistä tai kynnys aloittaa kielen opiskelu tuntemattomien kanssa voi olla suuri. Entä jos kielen opiskelu olisikin osa työviikkoa?

Työaikana tapahtuva suomen kielen valmennus on tehokasta ja edesauttaa työntekijän kotoutumista ja työhön sitoutumista. Joensuulainen Blancco on palkittu tiedonhävityspalveluja tarjoava yritys, jonka virallisena työskentelykielenä joka päiväisessä arjessa on englanti. Blancco lähti aktiivisesti mukaan projektiin, jossa neljälle ulkomaalaistaustaiselle työntekijälle järjestetään työaikana toteutettavaa suomen kielen valmennusta, koska muuten suomea pääsee treenaamaan työpaikalla todella vähän.

Ensimmäinen tapaaminen on nyt pidetty ja valmennukset ovat käynnistymässä. Arjessa tarvittavan kielitaidon kehittäminen nousi valmennuksen päällimmäiseksi tavoitteeksi ja suunnitteilla onkin muun muassa yhteinen retki ruokakauppaan ja muihin arkisiin ympäristöihin. Tule mukaan seuraamaan, miten blanccolaisten suomen kielen opiskelu sujuu!

jason-leung-ncLdDcvrcfw-unsplash

Kirjoittajat työskentelevät Aducaten KOVAT-hankkeessa suomen kielen kouluttajana ja projektisihteerinä.

Yhteystiedot: suomen kielen kouluttaja Virpi Moilanen, virpi.moilanen@uef.fi, projektisihteeri Senni Pykäläinen, senni.pykalainen@uef.fi

Kielivalmennus on osa Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteistä KOVAT-hanketta, joka järjestää ohjausta ja täydennyskoulutusta korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille ja paluumuuttajille, jotka asuvat Pohjois-Karjalassa.

Venäjä-osaamista – onko sitä?

Keskusteluissa vilahtelee silloin tällöin sitkeä väittämä, että Suomesta on kadonnut Venäjä-osaaminen. Väittäisin, että ei ole mitään mystistä yhden käsitteen alle mahtuvaa Venäjä-osaamista, ainakaan kun puhutaan kaupasta ja liiketoiminnasta. Venäjän markkinat ovat olleet viime vuosina valtavassa myllerryksessä. Muuttuva toiminta- ja säädösympäristö muuttaa tapoja luoda strategiota, kasvaa ja tehdä kannattavaa liiketoimintaa tai hoitaa päivittäisiä rutiineja. Kyllä, Venäjän-kaupasta on tullut monimutkaisempaa, enemmän tietotaitoa ja jatkuvaa päivittämistä vaativaa työtä. Sitä se Venäjä-osaaminen on ja sellaista osaamista tarvitaan tämänpäivän liiketoimintaan. Siinä ei ole hitustakaan mystiikkaa.

Koulutusta ja seminaaritarjontaa on paljon – samoin kuin palveluntuottajia. Suomalais-Venäläinen kauppakamari on viime vuosina kehittänyt koulutuspalveluitaan tarjoamalla nopeasti muutoksiin reagoivia ajankohtaiskoulutuksia, joista aktiivisesti Venäjän-kaupassa toimivat yritykset saavat täsmäeväitä jokapäiväiseen liiketoimintaansa. Tilaisuuksien osallistujapalaute on ollut huippuluokkaa. Tällaiselle tarjonnalle on selkeä paikkansa ja kasvava kysyntä.

Entisessä opinahjossani Itä-Suomen yliopistossa vieraillessani syntyi ajatus, voisimmeko yhdessä tehdä enemmän tai eri tavalla. Voisimmeko kääntää Venäjä-osaamisen näkökulmaa hieman opiskelijan tai työelämässä toimivan asiantuntijan suuntaan. Puuttuuko meiltä ohjelman muotoon rakennettu työelämälähtöinen Venäjän-kaupan koulutus? Pohdinta johti ideaan monimuotoisesta kokonaisuudesta, jota voisi käyttää tutkinnon rakentamiseen, oman osaamisen näkyväksi tekemiseen tai yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen. Karjalaiseen tapaan keskustelu on jatkunut vilkkaana ja on nyt konkretisoitumassa uudenlaiseksi koulutusyhteistyöksi. Jotain uutta, jotain vanhaa ja rajattomasti mahdollisuuksia tuottaa uutta Venäjä-osaamista – ilman mystiikkaa.

Jaana Rekolainen, tj

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

 

Jaana_Rekolainen_lehdistokuva_4

Jaana Rekolaisella on yli 25 vuoden kokemus vastuullisista tehtävistä Venäjän- kaupassa, mm. SRV Yhtiöiden Moskovan edustuston päällikkönä ja markkinointipäällikkönä sekä Finlayson Forssa Oy:n vientipäällikkönä. SVKK:ssa hän on työskennellyt vuodesta 2009 ensin projektijohtajana, varatoimitusjohtajana ja vuodesta 2016 toimitusjohtajana.

 

Lue lisää: Onnistu liiketoiminnassa Venäjällä –koulutusohjelma

Voiko Venäjälle investoida?

Ajatus Venäjälle investoimisesta aiheuttaa monelle vilunväreitä tällä hetkellä. Sanktiot, uutiset mahdollisuudesta omaisuuden konfiskoimiseen, viranomaistarkastuksien lisääntyminen, yleisen investointi-ilmapiirin epävarmuus jne. ovat laittaneet monen yrityksen suunnitelmat jäihin tai Venäjälle on päätetty olla investoimatta tällä hetkellä. Jotkut ovat jo pakanneet laukkunsa ja jättäneet Venäjän taakseen – onneksi hyvin harva.

Venäjällä, jopa korkein oikeus on todennut erään päätöksen perusteluissaan, että ulkomaisen investorin tulee ymmärtää, että Venäjällä tulee jonkinlainen kriisi vähintään kymmenen vuoden välein, viitaten 1995, 1998, 2008 olleisiin heilahduksiin. Jos ajatellaan taaksepäin, niin väittäisin, että suurin osa yrityksistä, jotka esimerkiksi 1998 ruplan romahduksen jälkeen lähtivät Venäjältä, katuivat sitä jo kolme-neljä vuotta sen jälkeen.

pietari-katu-maisema

Reilun kymmenen vuoden aikana, jonka ajan olen Venäjällä toiminut, liiketoimintaympäristö on kehittynyt valtavasti. Viranomaisraportointi oli aiemmin melkoinen päänsärky kaikkine leimoineen, jonotuksineen ja luukkuineen, nyt moni asia hoituu kätevästi sähköisesti. Myös viranomaisten ammattitaito on parantunut, mistä hyvänä esimerkkinä on verottaja. Vielä viisi vuotta sitten, verottaja hävisi yli 80% tekemistään kanteista, nyt verottaja voittaa 80% niistä. Ja kyse ei ole siitä, että yrityksiä sorsitaan, vaan siitä, että yritykset ovat monesti luottaneet viranomaisen ammattitaidottomuuteen ja oikoneet mutkia. Moni on myös pitänyt viimeisimpiä lakiuudistuksia esim henkilökohtaisen tiedon tallentamisesta ja siirtohinnoittelulainsäädännön uudistusta viranomaisten keinona lisätä valvontaa. Tämä ei pidä millään muotoa paikkaansa, vaan ajatuksena on tuoda lait nykyaikaan. Nyt henkilökohtaisen tiedon tallentamisessa laki on edelleen löysempi kuin esim Saksassa ja siirtohinnoittelulainsäädäntö on linjassa OECD:n kanssa, mitä linjaa Suomikin noudattaa. Kun pitää mielessä, ettei tee Venäjällä mitään mitä ei tekisi kotimaassa, niin pärjää kyllä mainiosti myös viranomaisten kanssa.

pietari-maisema

Venäjä on jälleen matalapalkkamaa. Valuuttakurssin devalvoitumisen seurauksena, Pietarissa voi palkata osaavan insinöörin 800-1300 eurolla, kirjanpitäjän 400-800 eurolla jne. Joskus vuosia sitten, taisi olla 2007, laskin mitä maksaa Venäjällä palkata huippuosaaja, joka saa nettona 5000 euroa. Venäjällä työnantajamaksujen ja tuloveron jälkeen työnantajan maksama summa oli 6000 euroa, Suomessa tuolloin työnantajan lähtötilanteessa tuli maksaa 13000 euroa. Nyt toki Venäjän sosiaaliturvamaksut ovat hiukan nousseet, joten tällä hetkellä työnantajan tulisi maksaa noin 6600 euroa. Mutta – rupla on devalvoinut 100% noista ajoista – mieti minkalaisia supermiehiä ja -naisia Venäjältä voi palkata ja halvalla!

Jätetään poliitikoille politikointi ja yrittäjinä tartutaan mahdollisuuksiin: Venäjä on edelleen valtava kuluttajamarkkina, Venäjällä on halpaa ja osaavaa työvoimaa tarjolla (kun ensin kartoitat oikean alueen investoinnille), viranomaiset kannustavat lokalisoimaan tuotantoa suosimalla, Venäjältä vienti on yllättäen tullut monille yrityksille kannattavaksi – mitä ei ennen edes ajateltu, byrokratia vähentyy, lainsäädäntö kehittyy koko ajan positiiviseen suuntaan jne.

Ei mietitä miksi ei, vaan miksi juuri nyt on oikea aika investoida.

mika_kokkonenKirjoittaja Mika Kokkonen toimi kouluttajana Työelämälähtöinen Venäjäosaaminen -hankkeen kurssilla Pietarissa 18.-22.4.2016. Kokkonen on Awaran johtaja ja osakas, hän on työskennellyt Venäjällä vuodesta 2004 auttaen eurooppalaisia ja pohjois-amerikkalaisia yrityksia investoinnessa ja liiketoiminnan kehittämisessä Luoteis-Venäjällä. Awara tukee kansainvälisiä yrityksiä investoimaan, etabloitumaan ja kehittämään liiketoimintaa Venäjällä tarjoamalla laki- ja ulkoistuspalveluita.

 

Byrokratiapyykinaru ja ”kielikirjo”

Matka EU:hun

Tämän päivän Eurooppa on avoin, kulttuurisesti monimuotoinen ja kansalaistensa oikeuksia ja arvoja puolustava.  Vuosisatojen tuhoisien konfliktien kypsyttämänä Euroopan unioni on selvästikin merkinnyt uuden ajan alkua. EU:n pyrkimys on ollut kohentaa satojen miljoonien (507 416 607) eurooppalaisten arkea, kunnioittaen oikeudenmukaisuutta ja syrjimättömyyttä. Jäsenmaille on muodostunut yhteinen tahto tavoitella samojen yhteisten arvojen mukaiseen toimintaan luopuen vapaaehtoisesti omasta suvereniteetistaan. Tästäkin johtuen eri maiden historialliset taustat ja kulttuuri luovat haasteita yhteisiin päämääriin sitoutumiseen.

Euroopan parlamentin jäsenet (751) valitaan suorilla vaaleilla ja paikat jakautuvat poliittisten ryhmien ja jäsenvaltioiden mukaan. Mepit jakautuvat poliittisiin ryhmiin (9) samankaltaisen poliittisen taustan perusteella. Meppien ohella EU:n eri toiminnoissa on yhteensä 592 suomalaisia. Mepit vaihtuvat, mutta virkamiesten ura EU:ssa voi olla jopa 20 vuotta. Virkamiesten pitkät urat voivat etäännyttää heitä kotimaan asioista. Euroopan unionin henkilöstövalintatoimistosta voi hakea kiinnostavia tehtäviä.

Byrokratiapyykkinaru

Valtavan huomion saanut viljelijöiden byrokratiataakkaa esittelevä näyttely on meneillään Euroopan parlamentissa. Parlamentin varapuhemies Anneli Jäätteenmäki osoittaa tällä näyttelyllä havainnollisesti kuinka normien purkutalkoot on meneillään niin Suomessa kuin EU:ssakin. Taideteos esittelee viljelijöiden vuosittain kohtaamaa byrokratiataakkaa ja paperisotaa. Mainittakoon, että idea tähän 98 metriä pitkään pyykkinarunäyttelyyn on syntynyt Kiuruvedellä. Anneli Jäätteenmäen vertaus tässä kohdin on se, että myös parlamentin kulut ovat pitkä pyykkinaru sekin. Kiuruvesi ja Maaseudun tulevaisuus:

”Kielikirjo”

EU:ssa toimimiseen tarvitaan kykyä verkottumiseen, toisten kansallisuuksien ja ”kielikirjon” (24 virallista kieltä) huomioon ottamiseen. EU-komissio kylläkin työskentelee kolmella kielellä (englanti, ranska, saksa).  EU:n tuomioistuimen virallinen kieli taas on ranska, mikä työllistää mm. lukuisia ranskankielentaitoisia lakiasiantuntijoita. Tästä johtuen parlamentin vuosibudjetista onkin arvioitu menevän jopa 35 % tämän ”kielimaailman” hoitamiseen, eli tulkkaukseen, kääntämiseen ja ns. juristilinguistien työskentelyyn. Perusteluna tämän ”kielikirjon” käyttöön on jäsenmaiden kansalaisten oikeus seurata EU-työskentelyä omalla kielellään. Voi tietysti miettiä myös sitä, miten YK:ssa selvitään kahdeksalla kielellä.

Mitä EU tuo tullessaan?

Tämän vuoden aikana keskeisin puhuttanut asia parlamentissa on ollut epätietoisuus Britannian jatkamisesta EU:ssa. Ilmapiiri on odottava ja direktiivien valmistelua on jouduttu jarruttelemaan. Britannian tulevaa kansanäänestystä parhaillaan spekuloidaan. Kiinnostavinta on, mikäli äänestyksen tulos on EI EU:lle.

Toinen merkittävästi puhuttanut asia on Eurooppaa ravisteleva talous- ja rahoituskriisi, jonka on katsottu heikentävän ihmisten uskoa ylipäätään politiikkaan. Tämä on selvästi aistittavissa Euroopan yhdentymiskehityksessä. Euroopan parlamentin puhemies onkin todennut, ettei Euroopan unionia tai yhdentymistä pidä milloinkaan pitää itsestään selvyytenä. Mutta Eurooppa on kuitenkin onnistunut jo kasvamaan yhtenäiseksi, jota mm. Yhdysvaltain presidentti Obama on viime aikoina tukenut puheissaan.

3. Kuva_ryhmästä_

Ryhmäkuva EU-parlamentin vierailulta

 Kirjoittajat Arja Sistonen ja Riitta Häkkinen osallistuivat UEF EMBA -ohjelman Brysselin matkalle 19.-22.4.2016. Matka oli osa Kansainvälistyvä sosiaali- ja terveydenhuolto –opintojaksoa. Matkalla vierailtiin Euroopan Komissiossa, EU-Parlamentissa, Suomen pysyvässä edustustossa, Itä- ja Pohjois-Suomen toimistossa sekä Brysselin yliopistollisessa sairaalassa.