Solution Focused Growth

Olin taannoin valmentamassa ryhmää, joiden työtä ohjaa laatu- ja toimintajärjestelmä. Ryhmä nosti keskusteluun laatu- ja toimintajärjestelmän kehittämisen. Käsitin, että työpaikan toiminnan alussa laatupoikkeamia oli käsitelty isossa porukassa. Henkilön tekemät laatupoikkeamat oli nostettu esille isossa porukassa, ja että tämä oli nostattanut tunteita pintaan. Käsitin, että laatupoikkeamien käsitteleminen oli tuntunut kuin virheiden ja syyllisien etsimiseltä. Nähtävästi tämä tunteen sävyttämä muisto oli tallentunut hyvin, koska se nousi uudelleen esille useamman vuoden jälkeen. Ja tämä muisto edelleen haittasi työn tekemistä.

Jäin pohtimaan, että voiko olla niin, että toiminta- ja laatujärjestelmä itsessään ruokkii edellä mainittuja ajatuksia ja tulkintoja? Voisiko toiminta- ja laatujärjestelmän laatia siten, että se tukee sekä työhyvinvointia että tuottavuutta? Millainen olisi sellainen toimintajärjestelmä?

Tästä syntyi idea hakea rahoitusta hankkeelle, jossa kehitetään uudenlainen viitekehys organisaation toiminta- ja laatujärjestelmälle.

aikuiskoulutus aducate

 

 

 

Energiaton mieliala

Kuten Matti Alahuhta taannoisessa haastattelussaan totesi joulukuussa 2014, niin Suomessa on energiaton ja vaisu mieliala. Suomen talousennus on Euroopan unionin huonoin (HS 8.12.14). Tämä näkyy edelleen talouden kehittymisessä. Komission mukaan Suomen talous laahaa muiden jäljessä (HS 6.5.2015). Ainoastaan Kyproksella menee kehnommin. Suomi on joutumassa EU-komission tarkkailtavaksi velkaantumiskehityksen ja velan määrän takia (YLE 12.5.2015). Tuottavuutta tulisi parantaa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

Osallistavampaa organisaatiokulttuuria ja tuottavuutta

Toiminta- ja laatujärjestelmät suunnitellaan lisäämään yrityksen tai organisaation tuotteiden ja palveluiden laatua, tyydyttämään asiakkaiden tarpeita ja parantamaan prosessien tehokkuutta. Toimintajärjestelmä ohjaa toimintaa ja työn tekemistä työyhteisössä, kuvastaa asioita joita pidetään tärkeinä ja ohjaa käsityksiä kuinka työyhteisössä pitää toimia. Näin toimintajärjestelmä vaikuttaa millaiseksi organisaatiokulttuuri muodostuu.

Sitran artikkelissa todetaan: ”Yksi Suomen suurista haasteista on tuottavuuden lisäämisen haaste… Nyt on satsattava organisaatiokulttuurin kehittämiseen entistä avoimempaan, osallistavampaan ja ihmistä arvostavampaan suuntaan.” Keskeinen kysymys on, kuinka toimintajärjestelmä kannattaa rakentaa, jotta se ruokkii avoimempaa, osallistavampaa ja ihmistä arvostavampaa organisaatiokulttuuria sekä siten tuottavuutta?

aducate_misc-72

 

 

 

 

Muutosvauhti ja mindset

Nykyistä työelämää kuvaa nopea muutostahti ja muuttuvat toimintaympäristöt. Muutoksessa mukana pysyminen edellyttää uuden oppimista, uusien kykyjen ja taitojen omaksumista. Tämä edellyttää oppimiskykyä, johon vaikuttaa uskomukset omista mahdollisuuksista oppia ja kehittää kykyjään.

Carol Dweck, Stanfordin yliopiston professori lanseerasi mindset ajattelun vuonna 2008. Mindset viittaa ihmisen uskomukseen omasta kyvystä ja vahvuudesta. Se luo mentaalisen maailman, jossa elämme. Fixed mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heidän kykynsä ei muutu. He asettavat itselleen suoritustavoitteita ja jonka funktiona saada ulkoa vahvistusta omalle kyvylleen. Jos he saavat huonoa palautetta, niin he kokevat olevansa ”huono” ko. asiassa. Näin he kokevat epäonnistumista ja siihen liittyviä negatiivisia tunteita sekä syyttävät itseään epäonnistumisesta. Jos fixed mindsetin omaava henkilö epäonnistuu ja yrittää silti uudestaan, niin hän toimii samalla tavalla kuin aikaisemminkin. Ja jos tämä johtaa epäonnistumiseen, niin hän luovuttaa.

Growth mindsetin omaavat ihmiset uskovat, että heillä on kyky muuttua ja kasvaa. He asettavat oppimistavoitteita. Oppimistavoitteiden on huomattu lisäävän onnistumista, tekemisestä nauttimista ja vähentävän negatiivisia tunteita kuten haitallista stressiä. Growth mindsetin omaaville henkilöille palaute kertoo sen hetkisestä osaamisesta, mutta palaute ei mittaa ihmisen kykyä ja potentiaalia pitkällä aikavälillä. Heillä fokus on oppimisessa. He pyrkivät oppimaan lisää ja parantamaan toimintaansa, jos sillä hetkellä eivät suoriudu tehtävästä vaaditulla tavalla. He käyttävät sisäistä motivoivaa puhetta haasteiden kohtaamisessa sekä yrittävät aikaisempaa enemmän ja etsivät uusia toimintatapoja entisten tilalle, jos nykyinen toimintatapa ei tuota tuloksia.

Growth mindsetin kehittymistä voidaan tukea tietynlaisella palautejärjestelmällä ja tavoiteasetannalla, minkä pohjalta voidaan kehittää yrityksen tai organisaation toimintajärjestelmää.

Hallinnan tunne ja sisäinen motivaatio

Työhyvinvointia tukee hallinnan tunne ja erityisesti kokemus vaikutusmahdollisuuksista. Käytännössä tämä tarkoittaa kokemusta autonomiasta ja hallinnan tunteesta. Nämä ovat osatekijöitä sisäiseen motivaation, jolla on vaikutusta työntekijän tuottavuuteen. Näin ollen lisäämällä autonomiaa, vaikutusmahdollisuuksia ja hallinnan tunnetta voidaan tukea sisäistä motivaatio ja siten tuottavuutta. Mikäli johtamis- ja toimintajärjestelmä on nippu yksityiskohtaisia toimintaohjeita ja niiden mukana tuomaan konktrollia, niin ne murentavat pohjaa autonomialta ja vaikutusmahdollisuuksilta.

Arvostus on yksi työn voimavaratekijä ja siten on yhteydessä työn imuun ja sitoutumiseen, kuten Jari Hakanen väitöskirjassaan toteaa. Hän esittää, että keskustelua pitäisi käydä miten luodaan työpaikoille sellaiset olosuhteet, joissa työntekijä voi kokea saavansa tunnustusta ja arvostusta sekä kokea onnistumisia työhön sijoittamiensa voimavarojen vastineeksi.

Keskeinen kysymys on, kuinka hyvin yrityksen tai organisaation johtamis- ja toimintajärjestelmä tukee työn imun kokemusta ja muita työhyvinvointiin tuottavia tekijöitä sekä siten tuottavuutta.

Solution Focused Growth

Ratkaisukeskeinen toiminta tukee growth mindsetiä, hallinnan tunnetta ja autonomiaa, sisäistä motivaatiota, luottamusta ja arvostusta sekä työn imua – niitä samoja asioita, jotka on tutkimuksissa huomattu työhyvinvointia ja siten tuottavuutta tukeviksi.

Olemme kouluttaneet ja valmentaneet esimiestehtävissä ja työntekijän roolissa toimivia henkilöitä ratkaisukeskeisyyteen (vuonna 2014 osallistuja 1200 ja 80 koulutus/valmennustilaisuutta). He ovat ottaneet ratkaisukeskeiset toimintatavat käyttöön enemmän tai vähemmän.

Seuraava vaihe on yrityksen tai organisaation johtamis- ja toimintajärjestelmän kehittäminen siten, että se tukee edellä mainittujen asioiden toteutumista käytännössä ja siten työhyvinvoinnin kokemista ja tuottavuutta. Tarvitaan ratkaisukeskeisyyttä organisaatiotasolla, ei vain henkilötasolla. Tarvitaan ratkaisukeskeisen toimintajärjestelmän kehittämistä. Tämän takia hankkeen nimi; Solution Focused Growth.

Etsimme nyt kolmea oppimisesta ja tuottavuuden parantamisesta kiinnostunutta yritystä mukaan hankkeeseen. Mikäli saamme rahoituksen, niin hankkeen käynnistämme syksyllä 2015.

Kirjoittajat

Arttu_kasvokuvapieni_By_Alias_Studiot

Arttu Puhakka, ratkaisukeskeinen valmentaja ja työyhteisö kouluttaja, arttu.puhakka(@)uef.fi, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

 

Sanna_Saastamoinen

Sanna Saastamoinen, auditoija, sanna.saastamoinen(@)uef.fi, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate

Mainokset

Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus hyväksyttiin eduskunnassa

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. Eduskunta hyväksyi säädettäväksi uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän myötä yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitettäisiin yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumotaan. Samalla säädetään myös muutoksia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.

Lakiuudistuksen tausta ja vaiheet

Yksityisen turvallisuusalan sääntelyn kokonaisuudistus on ollut vireillä vuodesta 2008 asti, kun sisäministeriön poliisiosasto asetti lakihankkeen. Hanke on toteutettu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen uudistukset tulivat voimaan 1.12.2010. Hankkeen toisessa vaiheessa oli alun perin tavoitteena toteuttaa sääntelyn varsinainen kokonaisuudistus, jonka myötä voitaisiin ottaa huomioon kaikki erityislainsäädännön muutostarpeet samalla kertaa. Toinen vaihe asetettiin kuitenkin uudestaan 17.11.2011. Hankkeen tavoitteena ei enää ollut varsinainen kokonaisuudistus vaan toimialaa koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen.

Hankkeen toinen vaihe on valmisteltu sisäministeriössä. Valmistelun aikana hankkeeseen liittyviä etujärjestöjä ja sidosryhmiä on kuultu sekä kahdenkeskisissä että laajemmissa kuulemistilaisuuksissa. 15.2.2012 järjestettiin useille etujärjestö- ja sidosryhmätahoille tarkoitettu kuulemistilaisuus. Lisäksi eri tahoja on kuultu kahdenkeskisissä kuulemisissa keväällä 2012. Turvallisuusalan koulutuksen järjestäjille suunnattu kuulemistilaisuus järjestettiin 16.11.2012. Lakihankkeeseen on voinut myös ottaa kantaa otakantaa.fi-vuorovaikutusfoorumissa kevään 2012 aikana.

Lausuntokierroksen jälkeen sisäministeriö päätti jatkaa kesällä 2013 hankkeen toimikautta 30.6.2014 saakka. Hallituksen esitys annettiin eduskunnalle 3.4.2014. Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui 23.9.2014. Lausunnossa otettiin hyvin niukasta kantaa laajaan lakiuudistukseen. Perustuslakivaliokunta korosti lähinnä yksittäisiä toimivaltuuskysymyksiä, poliisin säilyttämien henkilöiden vartiointiin liittyviä uudistuksia ja sitä, että vartioimistoiminta ei ole päällekkäistä poliisin hoidettavana olevan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistehtävän kanssa. Lisäksi perustuslakivaliokunta kiinnitti lausunnossa huomiota siihen, että vartijoiden ja järjestyksenvalvojien koulutus vaihtelee huomattavasti. Elinkeinovapauteen liittyen perustuslakivaliokunta korosti turvasuojaustoiminnan osalta, että sääntelyllä voi olla erityistä merkitystä sellaisille elinkeinonharjoittajille, joilla ei ole ollut palveluksessaan ulkopuolista henkilökuntaa. Tämän myötä perustuslakivaliokunta esitti, että hallintovaliokunnan on syytä harkita mahdollisuutta joko poistaa vaatimus pieniltä turvasuojaustoimintaa harjoittavilta elinkeinonharjoittajilta tai vaihtoehtoisesti rinnastaa näiden osalta esimerkiksi pitkäaikainen alan kokemus erikoisammattitutkintoon. Hallintovaliokunnan mietintö valmistui 6.3.2015. Hallintovaliokunta huomioi perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset ja teki lisäksi joitakin tarkentavia lähinnä lakiteknisiä muutoksia.

Eduskunta hyväksyi hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten ja mietinnössä ehdotetun uuden lakiehdotuksen sisällön mietinnön mukaisena ensimmäisessä käsittelyssä 9.3.2015. Täysistunnossa käytettiin vain kolme puheenvuoroa. Lopullisesti eduskunta hyväksyi lakiuudistuksen toisessa käsittelyssä 12.3.2015. Yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus oli yksi viimeisiä tämän eduskunnan hyväksymiä lakiehdotuksia ennen kuin kansanedustajat siirtyivät vaalivapaalle 13.3.2015. Eduskunnalle kasaantuikin joukko lakiehdotuksia, joten tämän osalta keskustelut ja median huomio jäi hyvin vähäiseksi useassa lakiehdotuksessa. Yksityisen turvallisuusalan osalta kyse on kuitenkin merkittävästä uudistuksesta, jolla tulee olemaan paljon vaikutusta alan toimijoihin.

Yksityisen turvallisuusalan sääntely yhteen lakiin – ainakin melkein kokonaan

Lakiuudistuksen pääasiallisena tavoitteena on yksityistä turvallisuusalaa koskevan lainsäädännön selkeyttäminen. Eduskunta hyväksyi säädettäväksi uuden yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain, joka korvaisi nykyisen samannimisen lain. Tämän myötä yksityistä turvallisuusalaa koskeva lainsäädäntö keskitettäisiin yhteen lakiin. Laki käsittää vartijoita, järjestyksenvalvojia sekä turvasuojaajia koskevat säännökset. Tämän myötä laki järjestyksenvalvojista samoin kuin muissa laeissa olevat järjestyksenvalvojan asettamista koskevat säännökset kumotaan. Samalla säädetään myös muutoksia poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettuun lakiin sekä eräisiin muihin lakeihin.

Lainsäätäjä on lähtenyt asianmukaisesti parantamaan yksityiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön rakennetta kumoamalla hajanaista sääntelyä ja keskittämällä säännöksiä yhteen lakiin. Sääntelyn määrän vähentämisellä voidaan parantaa eri toimijoiden säädösten sisältöjen ymmärtämistä. Ongelmana on, että lakiuudistuksessa ei kuitenkaan huomioida sääntelyssä kaikkia yksityisen turvallisuusalan toimenkuvia, kuten turvatarkastustoimintaa. Tätä voidaan pitää merkittävänä puutteena, koska yksityisen turvallisuusalan toimijat hoitavat vartiointiin ja järjestyksenvalvontaan liittyvien toimeksiantojen ohella turvatarkastusta useissa kohteissa.

Uusi turvallisuusalan elinkeinolupa

Lakiuudistuksen myötä nykyisestä vartioimisliikeluvasta luovutaan. Laissa säädetään turvallisuusalan elinkeinoluvasta, joka vastaisi pääsääntöisesti nykyistä vartioimisliikelupaa koskevaa sääntelyä. Uusi piirre elinkeinoluvassa on, että järjestyksenvalvontatoiminta tulee pääosin luvanvaraiseksi. Luvanvaraista on ansiotarkoituksessa tapahtuva ja toimeksiantosopimukseen perustuva järjestyksenvalvontatoiminta. Toimeksiantosopimukseen perustuva toiminta rajaa niin sanotun omajärjestyksenvalvonnan luvanvaraisuusvaatimuksen ulkopuolelle samoin kuin omavartiointi on vartioimisliiketoiminnassa. Lisäksi luvanvaraisuuden ulkopuolelle jätetään kokoontumislain mukainen järjestyksenvalvonta eli jatkossakin erilaiset yhdistykset voivat hoitaa muun muassa yleisötilaisuuksissa järjestyksenvalvontaa. Elinkeinoluvan laajentaminen ja luvanvaraisuuden yhdenmukaistaminen järjestyksenvalvontatoimintaan on perusteltua, koska järjestyksenvalvojalla on laajemmat toimivaltuudet kuin vartijalla. Yksityisen turvallisuusalan toimijat ovat myös esittäneet elinkeinoluvan laajentamista.

Hyväksymistä edellyttävä turvasuojaustoiminta tulee lakiuudistuksen myötä myös elinkeinoluvan alaisuuteen. Laissa hyväksymistä edellyttävällä turvasuojaustehtävällä tarkoitetaan sähköisten ja mekaanisten lukitusjärjestelmien, murtohälytysjärjestelmien ja kulunvalvontajärjestelmien asentamista, korjaamista tai muuttamista niihin kuuluvaa kaapelointityötä lukuun ottamatta. Käytännössä tämä tarkoittaa, että turvasuojaustoimintaa harjoittavien yrityksien, joilla on vähäisessäkin määrin edellä mainittuja tehtäviä tulee hakea turvallisuusalan elinkeinolupa Poliisihallitukselta.

Turvallisuusalan elinkeinoluvanhaltijoilla tulee olla palveluksessaan vastaava hoitaja, joka vastaa siitä, että luvan haltijan toimintaa tai liikettä hoidetaan yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain mukaisesti. Vastaavan hoitajan tulee olla suorittanut turvallisuusvalvojan erikoisammattitutkinto kokonaisuudessaan. Uudistetussa laissa on kuitenkin siirtymäsäännös, jonka mukaan lain voimaantullessa jonkin vartioimisliikkeen palveluksessa olevat vastaavat hoitajat, joilla on Poliisihallituksen hyväksyminen kyseiseen tehtävään voimassa, ei tarvitse suorittaa erikoisammattitutkintoa kokonaisuudessaan. Turvasuojaustoimintaan liittyen on tehty poikkeus, jonka mukaan pienten alle viisi henkilöä työllistävien yritysten vastaavat hoitajat vapautetaan koulutusvelvoitteesta. Heillä tulee olla kuitenkin vähintään kolmen vuoden alan työkokemus.

Vartijan ja järjestyksenvalvojan toimivaltuudet, toimenkuvat ja koulutus

Uudistetussa laissa on vartijan toimivaltuuksiin tehty useita uudistuksia. Vartijan poistamisoikeuden sisältöä täsmennetään siten, ettei poistamisoikeus ole enää sidottu toimeksiantajan edustajan antamaan tuloksettomaan poistumiskehotukseen. Lisäksi vartijalle tulee oikeus estää henkilön pääsy vartioimisalueelle. Pääsyn estämisen edellytykset ovat yhdenmukaiset poistamisen edellytysten kanssa. Vartijan kiinniotto-oikeutta myös uudistetaan siten, että jos kiinniotettua ei voida kohtuullisessa ajassa luovuttaa poliisille, vartija voi poliisimiehen ja kiinniotetun suostumuksella jättää kiinniotetun luovuttamatta poliisille ja vapauttaa tämän viipymättä. Tämä on mahdollista, jos rikoksesta voi seurata vain sakkoa ja jos kiinniotetun henkilöllisyys on tunnettu tai kiinniotettu suostuu esittämään vartijalle henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeelliset tiedot. Tällaisissa tilanteissa poliisi esittää henkilölle rangaistusmääräysvaatimuksen jälkikäteen.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuudet on pidetty pääsääntöisesti ennallaan. Järjestyksenvalvojalle asetetusta velvollisuudesta estää henkilön pääsy toimialueelleen tietyissä tapauksissa luovutaan. Järjestyksenvalvojalla on oikeus estää henkilön pääsy toimialueelle, mutta ei velvollisuutta siihen. Järjestyksenvalvojan poistamisperusteita osin täsmennetään. Uutena poistamisperusteena järjestyksenvalvojalle tulee oikeus poistaa toimialueeltaan siellä ilmeisen oikeudettomasti oleskeleva henkilö. Järjestyksenvalvojan säilössäpito-oikeutta rajoitetetaan vain yleisötilaisuuksiin ja matkustaja-aluksille. Uutena toimivaltuutena järjestyksenvalvojalle tulee vastaava oikeus rikoksesta epäillyn kiinniottamiseen kuin vartijalle, joka vastaa pakkokeinolain yleistä kiinniotto-oikeutta koskevaa säännöstä. Järjestyksenvalvojan voimakeinojen käyttöä koskeva säännös muutetaan vastaamaan vartijan voimankäytön sääntelyä.

Järjestyksenvalvojan toimivaltuuksien uudistaminen selkeyttää osaltaan nykysääntelyä. Lisäksi toimivaltuudet ovat nyt entistä lähempänä vartijan toimivaltuuksia. Järjestyksenvalvojien käyttöala laajentuu yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Lisäksi järjestyksenvalvojia voidaan asettaa yksityisiin tilaisuuksiin. Järjestyksenvalvontatoiminnassa ongelmana on edelleen se, että on olemassa erilaisia järjestyksenvalvojia eri toimialueille, joiden toimivaltuudet eivät myöskään ole yhdenmukaiset. Tämän takia lakiuudistuksen yhteydessä tehtävänimikkeiden yhdistäminen olisi ollut suositeltavaa.

Toimenkuvien yhdistämistä puoltaisi myös se, että siten olisi mahdollista kehittää laaja-alaisesti yksityisen alan koulutusjärjestelmää. Koulutuksen on katsottu hakevan monessa suhteessa vielä muotoaan ja paikkaansa monipuolistuneessa toimintaympäristössä. Sisäministeriössä on valmisteltu lakiuudistukseen liittyviä tarkentavia asetuksia, jotka ovat olleet lausuntokierroksella kevättalven aikana.
Asetusluonnoksissa on esitetty muun muassa vartijan koulutuksen pidentämistä 120 opetustuntiin ja järjestyksenvalvojan koulutusta 40 opetustuntiin. Lakiuudistuksen myötä pitää myös uudistaa turvallisuusalan tutkintoon johtavien koulutuksien perusteita, koska niitä on uudistettu ja päivitetty melko hitaalla tahdilla verrattuna toimialan kehittymiseen.

Lakiuudistuksessa ei ole huomioitu yksityisen turvallisuusalan toimijoiden rikosoikeudellista virkavastuuta tai suojaa, vaikka nykysääntelyssä niihin liittyy useita ongelmia. Poliisilakiuudistuksen yhteydessä poliisilakiin säädettiin niin sanottu kaksoisstandardivaatimus. Säännöksen mukaan poliisimiehellä on virantoimituksessa lisäksi oikeus hätävarjeluun. Tällaisessa hätävarjelussa poliisimies toimii virkavastuulla. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on otettava huomioon poliisimiehelle koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella asetettavat vaatimukset. Yksityisellä turvallisuusalalla tilanne on puolestaan päinvastainen: toimivaltuudet eivät aina sovellu tilanteisiin, joten joudutaan usein turvautumaan hätävarjelusäännöksiin. Lakiuudistuksessa ei ole myöskään tehty viranomaisvalvontaan ja yhteistyöhön liittyviin säännöksiin merkittäviä uudistuksia. Valvonnasta vastaa vartioimisliike-, järjestyksenvalvonta- ja turvasuojaustoiminnan osalta Poliisihallitus yhdessä poliisilaitosten kanssa. Yhteistyöhön liittyen turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan palveluksessa oleva vartija voi lakiuudistuksen myötä toimia vartijan tehtävissä poliisin säilytystilassa.

Lakiuudistuksen voimaantulosta ja siirtymäsäännöksistä

Lakiuudistuksen voimaantulon ajankohtaa ei ole vielä julkaistu. Käytännössä ajankohta voi olla syksyllä 2015 tai vasta vuoden vaihteessa. Nykysääntelyn vartioimisliikeluvan haltija voi kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta Poliisihallitukselle tekemällään ilmoituksella ilmoittaa jatkavansa toimintaansa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijana. Poliisihallitus myöntää tällöin elinkeinoluvan vartioimisliikeluvan haltijalle maksutta. Samoin nykyiset vartioimisliikkeen vastaavat hoitajat voivat jatkaa turvallisuusalan elinkeinoluvan haltijan vastaavana hoitajana ilman eri ilmoitusta.

Järjestyksenvalvojatoimintaa tai hyväksymistä edellyttävää turvasuojaustoimintaa harjoittavien toimijoiden on voidakseen jatkaa toimintaansa haettava turvallisuusalan elinkeinolupaa kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Järjestyksenvalvojatoiminnan tai turvasuojaustoiminnan harjoittaja saa tällöin jatkaa toimintaansa, kunnes luvan myöntämistä koskeva asia on ratkaistu. Vartijaksi, järjestyksenvalvojaksi, järjestyksenvalvojakouluttajaksi, voimankäyttökouluttajaksi tai turvasuojaajaksi hyväksyminen on ehtoineen ja rajoituksineen voimassa hyväksymisen voimassaoloajan.

Jyri paasonen turvallisuusjohtaminen aducateBlogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

Aducate järjestää Yksityisen turvallisuusalan ajankohtaislakipäivän (1 op) syksyllä 2015.

Jyrin muita tekstejä blogissamme:

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa I): Toimintaympäristön muutos ja johtamisen haasteet

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa II)

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa II)

Kirjoitin aikaisemmassa blogissani oppilaitosten toimintaympäristön muutoksesta sekä johtamisen puutteellisuudesta. Lisäksi pohdin yksittäistapausten vaikutusta yleisiin toimenpiteisiin. Lue blogi tästä.

Tuumasta toimeen

Yksi ongelmakohdista on puheen ja tekemisen välinen ristiriita; suunnitelmat jäävät pöytälaatikkoon. Jos oppilaitokset panostavat aidosti turvallisuuden kehittämiseen, ne pystyvät vastaamaan entistä joustavammin myös toimintaympäristön muutoksiin. Turvallisuuden kehittämisen tavoitteena tulisi aina olla oppilaitoksen toimintakyvyn lisääminen. Olennaista on huomioida, ettei turvallisuusinvestointeja tehdä pelkästään sidosryhmien vaatimusten takia, vaan toiminnalla halutaan aidosti kehittää oppilaitoksen turvallisuutta.

Kehittämisen päämääränä tulisi olla turvallinen oppilaitos, jossa henkilöstö voi tehdä töitä ja opiskelijat keskittyä opiskeluun.  Kenenkään ei tarvitsisi pelätä esimerkiksi tapaturmia, väkivallan uhkaa tai ympäristöstä johtuvalle sairaudelle altistumista. 

Turvallisuustyötä tarvitaan kaikilla organisaation tasoilla. Mikään yksittäinen tekijä ei kuitenkaan ratkaise turvallisuuden  parantumista, vaan emergenttiin turvallisuustoimintaan tarvitaan yhteistyötä. Henkilöstön ja opiskelijoiden sekä sidosryhmien toiminta vaikuttaa yhteiseen turvallisuuteen. Turvallisuustoiminnalle tulee varata luonnollisesti myös riittävät resurssit.

Turvallisuusjohtaminen vaatii selvät lähtökohdat, joista tulee luoda turvallisuuspolitiikka, arvioida toimintaan kohdistuvat riskit ja varmistaa henkilöstön riittävä osaaminen sekä sitoutuminen. Turvallisuusjohtamisen organisoinnin osalta olennaista on toimintajärjestelmien, vastuiden ja velvollisuuksien määrittäminen sekä riittävien resurssien varaaminen tavoitteiden toteuttamiseksi. Turvallisuustoiminta tulee olla dokumentoitua, ja sitä tulee jatkuvasti seurata.

Kohti systemaattista otetta

Oppilaitokset ovat yleensä erillisiä yksiköitä, mutta ne kuuluvat usein laajempaan kokonaisuuteen. Tästä syystä turvallisuuden koordinointi ja asiantuntemus jakaantuvat useille eri tahoille, jolloin haasteena on kokonaiskuvan muodostaminen. Lisäksi eri tahojen näkemykset ja tavoitteet turvallisuuden kehittämisessä voivat olla ristiriitaisia. Turvallisuusjohtaminen etääntyy normaaleista toimintaprosesseista, jos ei ymmärretä strategisen ja operatiivisen tason merkitystä. Oppilaitoksissa tarvitaan turvallisuusjohtamisessa systemaattista otetta, jotta päästään irti erillisten osa-alueiden mukaisesta hajautetusta toiminnasta. Oppilaitokset toimivat kompleksisessa toimintaympäristössä, joka edellyttää niiltä kykyä uudelleen suunnitella ja muuttaa toimintaa hyvinkin nopeasti. Onnistunut turvallisuusjohtaminen mahdollistaa nopean reagoinnin ja joskus jopa negatiivisen tapahtuman kääntämisen positiiviseksi.

Tulevaisuuden painotukset ja osaamisen kehittäminen

Oppilaitosmaailmassa ei ole aiemmin panostettu aiemmin turvallisuuteen samalla tavalla kuin  muilla aloilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on laadittu potlasturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on edistää turvallisuutta suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin. Sairaaloille ja terveyskeskuksille on myös laadittu yhtenäinen riskienhallintamalli. Sosiaali- ja terveysalalla on korostettu turvallisuustoiminnan ja lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, eikä vain keskittyen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetuksessa korostetaan systemaattista laadunhallintaa, jossa turvallisuusvastuut on integroitu organisaation johtamiskäytäntöihin. Mielestäni myös oppilaitoksissa vastaava ohjaus ja sääntely voisi olla järkevää, koska turvallisuuskysymyksillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Useissa eri valtioissa opetusministeriö ohjaakin koulutuksen järjestäjien turvallisuustoimintaa ja riskienhallintaa. Yksittäisen oppilaitoksen on vaikea lähteä ratkaisemaan itsenäisesti kaikkia turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo pelkästään rajallisten resurssien takia. Turvallisuusosaaminen on lisäksi hyvin rajallista koko opetustoimessa. Tämän takia sitä tulisi kehittää erityisesti opettajakoulutuksessa ja oppilaitosjohdon erilaisissa koulutuksissa. Lisäksi tarjolla tulisi olla säännöllisesti täydennyskoulutusta. 

Itä-Suomen yliopiston Aducate tarjoaa Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta näistä teemoista. Koulutus kuuluu Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittäminen -hankkeeseen. Sen koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut yli 350 henkilöä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.

Hankkeessa on vielä kaksi ilmaista täydennyskoulutusta tarjolla, joiden kouluttajana toimii blogin kirjoittaja OTT Jyri Paasonen.

Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiskoulutuksessa (10 op) perehdytään tutkitun tiedon pohjalta oppilaitosten turvallisuustoimintaan ja riskienhallintaan. Koulutuksen tavoitteena on luoda oppilaitoksille edellytykset turvallisuustoiminnan päämäärätietoiseen toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä tarjota siihen konkreettisia riskienhallintatyökaluja.

Turvallisuuslainsäädäntö osana oppilaitosten toimintaa (6 op) -koulutuksessa osallistuja muodostaa kokonaiskuvan oppilaitosten turvallisuustoiminnasta ja sen sääntelystä. Osallistuja saa perustiedot sääntelyn ajankohtaisesta sisällöstä sekä valmiuksia hankkia aihealueen oikeudellista tietoa, soveltaa tietoa käytäntöön ja ratkaista käytännön työhön liittyviä tyypillisimpiä oikeudellisia kysymyksiä.

 Jyri paasonen turvallisuusjohtaminen aducateBlogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

Juttuja Jyristä: 

http://www.suomenlinna.fi/suomenlinnanhoitokunta/virasto/tutustu-hoitokuntalaisiin/turvallisuusasiantuntija-jyri-paasonen/ 

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/yksityinen_turvallisuusala_vaitos-15040

Jyrin kirja aiheesta: Oppilaitosten turvallisuusjohtaminen

Turvallisuusjohtaminen oppilaitoksissa (Osa I): Toimintaympäristön muutos ja johtamisen haasteet

Oppilaitosten toimintaympäristö on muuttunut. Eri koulutusasteilla on vielä omat muutoshaasteensa. Lisäksi käynnissä on useita kuntasektorin muutoksia, joiden seurauksena käydään keskustelua koulutuksen rakenteista.Oppilaitokset joutuvat jatkossa suuntautumaan tulevaisuuteen.

Myös johtaminen oppilaitoksissa on kokenut vuosikymmenessä valtavan muutoksen. Jatkuvat muutokset sekä monimutkaistuvat työtehtävät edellyttävät oppilaitosten johtajilta täysin uudenlaista osaamista. Johtaminen oppilaitoksissa on samanlaista kuin johtaminen yleensä. Näkökulmat johtamisesta  toki vaihtelevat eri koulutusasteilla, mutta yhteisiä tekijöitäkin löytyy.

Johtamisen tehtävät pohjautuvat yleiseen lainsäädäntöön, jota täydentävät vielä oppilaitoskohtaiset strategiat. Lisäksi tulee hallita suuri joukko muunlaisia säännöksiä ja sopimuksia. Oppilaitoksen johtajan on olennaista hallita (tai ainakin ymmärtää) taloushallinnon sekä oikeudellisten kysymysten merkitys. Oppilaitoksen johtajan tietoisuus näistä perusasioista on erittäin tärkeää.

Suomessa oppilaitokset ovat kiinteässä yhteydessä yhteiskuntaan, joten niiden tavoitteet ja toimintatavat heijastavat myös yhteiskuntamme tavoitteita. Siksi niiden odotetaankin vastaavan omalta osaltaan ajan haasteisiin. Yhä monimuotoisemmassa yhteiskunnassa myös turvallisuuskysymykset nostavat päätään. Oppilaitosten turvallisuus koskettaa suurta määrää ihmisiä päivittäin, joten sillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan.

Ei metsää puilta

Viime vuosina aiheesta käydyissä keskusteluissa suuren painoarvon ovat saaneet yksittäistapaukset, erityisesti koulusurmat ja niihin johtaneet tapahtumaketjut. Yhdysvalloissa tapahtunut Columbinen koulusurma vuonna 1999 aloitti uuden aikakauden, jonka myötä ilmapiiri oppilaitoksissa muuttui. Turvallisuuden nimissä oppilaitoksiin lisättiin yhä enemmän turvallisuustekniikkaa ja ruvettiin suorittamaan psykologista profilointia. Britanniassa on käytetty kameravalvontaa oppilaitosten WC-tiloissa tupakoinnin estämiseksi. Lisäksi kameravalvontaa on käytetty luokkahuoneissa opiskelijoiden valvomiseksi. Kameravalvontaa on siis ruvettu käyttämään entistä enemmän opiskelijoiden sosiaaliseen kontrolliin. 

Tämä kuvastaa havaintokykymme rajallisuutta. Joskus voi olla vaikeaa hahmottaa tilanne riittävän kokonaisvaltaisesti.Vaikka erilaisia viranomaisten toimenpideohjelmia on laadittu, silti asioiden eteen ei ole vielä tehty konkreettisia toimenpiteitä. Ongelmana ovat juuri johtamiseen puutteet sekä oppilaitosten henkilöstön puutteellinen tietämys turvallisuusasioista. Lisähaasteensa tuo myös organisaation sisäisten ja ulkoisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön, tiedonkulun ja oppimisen ongelmat. Lisäksi toimintojen redundanttisuus tulee ottaa huomioon, sillä erillisten toimintojen järkevällä koordinoinnilla voidaan saada aikaan merkittäviä parannuksia.

Myös Yhdysvalloissa on vihdoin herätty keskustelemaan siitä, mihin suuntaan oppilaitosten turvallisuustoimintaa on oikein viety. Yhä useammassa oppilaitoksessa partioivat poliisit, joilla on oikeus määrätä erilaisista rikkomuksista seuraamuksia. Opiskelijat voivat saada sakkoja asiattomasta käyttäytymisestä, kun siitä ennen selvisi opettajan puhuttelulla tai jälki-istunnolla. Teksasin osavaltiossa käsitellään päivittäin tuomioistuimissa useita tapauksia, joissa opiskelijoita syytetään rikoksista, kuten kiroilusta, sopimattomasta pukeutumisesta ja tupakkatuotteiden tai alkoholin hallussapidosta alaikäisenä. Seuraamuksena voi sakon lisäksi joutua suorittamaan yhdyskuntapalvelua tai joutua vankilaan. Pahimmassa tapauksessa lapsena olemisesta voi joutua maksamaan koko loppuelämän, koska merkintä rikosrekisterissä saattaa maksaa nuorelle opiskelupaikan tai työpaikan tulevaisuudessa. Yhdysvalloissa on nyt vaadittu muutosta, koska kriminalisoinnit ei ole toimiva ratkaisu kehittää oppilaitosten turvallisuutta. Epävirallinen kontrolli on siis vähentynyt, mutta poliisien valtuuksia lisätty.

Miten tästä eteenpäin? Lue lisää Jyrin seuraavasta blogista.

Jyri paasonen turvallisuusjohtaminen aducate

Blogin kirjoittaja OTT, turvallisuusasiantuntija Jyri Paasonen on ollut mukana useissa turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan tutkimus- ja kehittämisprojekteissa. Hänellä on laaja-alainen työkokemus eri turvallisuusalan työ- ja opetustehtävistä. Lisäksi hän on julkaissut useita tutkimuksia ja alan oppikirjoja. Hän suorittaa turvallisuusjohtamisen ja riskienhallinnan postdoc-jatko-opintoja Leicesterin yliopiston kriminologian laitoksella.

 

Itä-Suomen yliopiston Aducate tarjoaa Opetushallituksen rahoittamaa täydennyskoulutusta näistä teemoista. Koulutus kuuluu Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittäminen -hankkeeseen. Sen koulutuksiin on tähän mennessä osallistunut yli 350 henkilöä. Hanke kestää vuoden 2015 loppuun.

Hankkeessa on vielä kaksi ilmaista täydennyskoulutusta tarjolla, joiden kouluttajana toimii blogin kirjoittaja OTT Jyri Paasonen.

Oppilaitosten turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämiskoulutuksessa (10 op) perehdytään tutkitun tiedon pohjalta oppilaitosten turvallisuustoimintaan ja riskienhallintaan. Koulutuksen tavoitteena on luoda oppilaitoksille edellytykset turvallisuustoiminnan päämäärätietoiseen toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä tarjota siihen konkreettisia riskienhallintatyökaluja.

Turvallisuuslainsäädäntö osana oppilaitosten toimintaa (6 op) -koulutuksessa osallistuja muodostaa kokonaiskuvan oppilaitosten turvallisuustoiminnasta ja sen sääntelystä. Osallistuja saa perustiedot sääntelyn ajankohtaisesta sisällöstä sekä valmiuksia hankkia aihealueen oikeudellista tietoa, soveltaa tietoa käytäntöön ja ratkaista käytännön työhön liittyviä tyypillisimpiä oikeudellisia kysymyksiä.

Rakennusterveysasiantuntijan haasteita korjausneuvonnassa

Kosteus- ja homeongelmat tulivat julkisuuden tietoisuuteen 1990-luvun alkupuolella. Tämän jälkeen on pohdittu, mietitty ja käsitelty kosteus-ja homevaurioiden syitä, laajuutta ja vaikutuksia ihmisten sekä rakennusten terveyden suhteen. On perustettu lukuisia eri tutkimuksia ja kehittämishankkeita. Paljon on saatu selville ja joitakin ongelmia on ratkaistu – mutta vieläkään emme tiedä kaikkea, joten paljon on vielä tekemättä. Kuitenkin hyvään suuntaan ollaan menossa.

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJA

Hengitysliiton korjausneuvojien kokemusten mukaan terveyshaittaa aiheuttavien kosteus- ja homevaurioiden korjaamisella sekä ilmanvaihdon parantamisella saavutetaan esim. omakotitaloasukkaiden terveydentilassa parantumista ja oireiden selvää vähenemistä. Usein kosteus- homevauriot ovat rakenteiden sisällä hankalasti löydettävissä, eikä niistä aina välttämättä saada aistivaraisesti havaintoa. Suurin osa vaurioista johtuu ulkopuolisesta kosteusrasituksesta ja vauriot sijaitsevat ulkoseinien alaosissa, perustuksissa ja alapohjarakenteissa. Tämän takia ja tästä johtuen, rakenteiden kunnon selvittämiseksi on tehtävä aina kuntotutkimustoimenpiteitä, rakenteita on avattava ja vaurion laajuus sekä aiheuttaja on selvitettävä.

Koska vauriot ovat mittavia ja vaativia, asettaa se erityisvaatimuksia sekä korjaussuunnittelulle, korjauksille sekä erityisesti valvonnalle. Jotta korjaukset onnistuisivat kerralla, tarvitaan jokaisen tekijän sitoutumista korjaushankkeen hyvään toteutukseen, jos joku lenkki pettää esim. rakennusmateriaalien suojaus kosteudelta, kasvaa riski hankkeen epäonnistumiselle. Ilmanvaihdon merkitystä ei ymmärretä vieläkään sisäilman laadulle ja sen korjauksia tehdään vähemmän. Korjaustoimenpiteet ovat usein kalliita ja vaativat rahoitusta. Kun rahoitus ei ole kunnossa tai se vaatii aikaa järjestelyille, korjaustoimenpiteet viivästyvät vuosia, jolloin rakenteissa olevat haittatekijät pahentavat asukkaiden oireilua entisestään ja vauriot voivat laajentua.

Rakennusterveysasiantuntijan rooli kosteus- ja homevauriokorjauksissa on erittäin merkittävä ja tärkeä. Yleensä hän toimii korjaushankkeen vetäjänä ja eri asioiden yhteen sovittajana sekä sisäilmaan liittyvissä asioissa asiantuntijana. Lisäkoulutuksena RTA-koulutus antaa hyvää pohjaa rakennusten sisäilmaongelmien selvittämiseen sekä avaa yhteistyöverkostoa alan asiantuntijoiden kanssa. Koulutuksen kautta alalle tuleva toimija saa tietoa siitä, mistä hän saa lisää tietoa mikrobien (homeiden) vaikutuksesta rakennuksen rakenneosiin, sisäilmaan sekä rakennuksessa oleviin asukkaisiin. Lisäksi hän pääsee yhä lähemmäksi rakennusten ”sielunelämää”.

Korjausneuvoja, rakennusterveysasiantuntija Tapio Rokkonen

Hengitysliiton korjausneuvontapalvelut / Itä-Suomi

 

Voit tutustua aiheeseen lisää täällä.

Vain Työelämää-seminaari Joensuussa 21.1.2015!

Vain Työelämää-seminaari

Joensuu // Kerubi //  keskiviikko 21.1.2015 // klo 13:00-17:00 // vapaa pääsy

“Tämä on teille, esimiehille, johtajille, tietotyön raskaan raatajille”

Itä-Suomen yliopiston Aducate järjestää Ravintola Kerubissa seminaarin, jossa keskitytään uudenlaisen johtajuuteen ja työn tekemiseen. Seminaarin teemoina ovat itsensä johtaminen, uuden työn tekeminen sekä laadukas ajattelu aivojen näkökulmasta. Lisäksi seminaarissa esitellään myös hankkeen tuloksena suunniteltu uudenlainen johtamiskoulutusohjelma ja kerrotaan miten työyhteisöä voi muuttaa ratkaisukeskeiseksi.

Puhujina seminaarissa on HJK:n toimitusjohtaja ja ex-huippujalkapalloilija Aki Riihilahti, työelämän uudistaja Pekka Pohjakallio, aivotutkija Katri Saarikivi sekä Aducaten RATKES-valmentaja Arttu Puhakka ja hankkeen projektipäällikkö Petteri Kallio.

Seminaari on osa IKÄ3.0-hanketta, jota koordinoi Itä-Suomen yliopiston Aducate ja hankepartnerina toimii Karelia-AMK. Hanketta osarahoittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus ja Euroopan sosiaalirahasto.

ILMOITTAUTUMINEN: https://elomake.uef.fi/lomakkeet/10047/lomake.html

Venäjä on oma itsensä

Rakkauteni Venäjän kieleen heräsi heti ensimmäisillä venäjän kielen tunneillani yläasteella, eikä se ole vuosien saatossa kuihtunut yhtään. Koulutusvientihankkeen matkalla Moskovaan ja Kazaniin minulta kysyttiin, mikä minua Venäjässä kiinnostaa. Tämä on hyvä kysymys. Ukrainan kriisi varjostaa maidemme suhteita ja Venäjän talouskasvun heikkeneminen vaikuttaa myös Suomen talouteen. Puhumattakaan monista muista kysymyksistä, joita suuri Venäjänmaa mielessämme kirvoittaa.

Akateemisen rehtorin johdolla toteutetun matkan tavoitteena oli etsiä yhteistyökumppaneita ja kartoittaa potentiaalisia asiakkaita koulutusviennille Venäjälle. Vierailimme Moskovassa ja Kazanissa muutamassa nimekkäässä yliopistossa ja tutkimuslaitoksessa sekä ministeriössä. Viesti oli kaikkialla sama: suomalainen huippuosaaminen kiinnostaa ja Venäjän federaatio on valmis ostamaan osaamistamme. Erityisen kiinnostava vierailu tehtiin Moskovan opetusministeriön alaiseen Vneshtehnika-instituuttiin, jossa meille esiteltiin kunnianhimoinen Skirda -ohjelma. Tavoitteena on kehittää muun muassa vaihtoehtoisia energiamuotoja, ratkaisuja logistisiin ongelmiin, puhtaaseen ruoantuotantoon, maatalouteen ja jätteiden käsittelyyn. Tässä olisi mahdollisuuksia erittäin laajalle suomalaiselle yhteistyöverkostolle niin tutkimuksen kuin koulutuksenkin osalta.

Pyhän vasilin katedraali

Sisällöltään matka oli intensiivinen ja mielenkiintoinen. Meidät otettiin kaikkialla vastaan venäläiseen tapaan vieraanvaraisesti, vaikkakin kovin virallisesti – mikä sinällään on myös perinteisesti venäläistä. Ehdimme ihastella myös öistä punaista toria ja Kremliä Moskovassa ja helteisessä Kazanissa pääsimme nauttimaan hengästyttävän upeasta Kazanin Kremlistä. Kazanin siisteys, viihtyisyys ja lähivuosina tapahtunut kehitys yllättivät positiivisesti.

Kazan Kreml

Kazan Kreml

Tämän matkan lessons learned-osioon nostan oman osaamisemme sekä koulutusviennin potentiaalin. Aducaten vahvaa Venäjä-osaamista ja kokemusta hyödyntäen voimme järjestää asiakastapaamisia itsekin ja tarjota palveluja myös muille. Voimme toimia sillanrakentajina ja sisällön tuottajina yhdessä yliopiston muiden asiantuntijoiden kanssa. Mitä taas tulee koulutusviennin potentiaaliin, voi todeta, että Venäjä on monien mahdollisuuksien maa. Ei kannata liikaa vatuloida vaan kääriä hihat ja ryhtyä toimeen. Kakku on sen verran suuri, että syötävää riittää usealle.

 Palatakseni kysymykseen, mikä minua Venäjässä kiinnostaa, totean venäläistä runoilijaklassikkoa Tjutshevia lainaten: ”Järjellä ei Venäjää voi ymmärtää, tavallisin mitoin sitä ei voi mitata, Venäjä on oma itsensä, Venäjään voi vain luottaa.” Minua viehättää positiivisuus, yllätyksellisyys ja monet mahdollisuudet, joita Venäjä tarjoaa. On oltava riittävän rohkea ja aktiivinen, niin kaikki on mahdollista. Ja tämä kaikki on osa unelmatyötäni.

Sanna Iskanius

 

 

 

Sanna Iskanius / UEF /ADUCATE