Oman opiskeluelämänsä Suomen mestareita – tutkintotavoitteiset aikuisopiskelijat

HTK-opinnot avoimessa yliopistossa-hanke 10 vuotta, oikeustieteen opetusta jo yli 20 vuotta

Tammikuun lopulla minulla ja kollegoillani oli ilo osallistua Itä-Suomen avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitoksen Hämeen kesäyliopiston järjestämään HTK 10 vuotta-juhlaan, jossa juhlapuheiden ja musiikkiesityksen säestämänä juhlistettiin valmistuneita hallintotieteiden kandidaatteja ja maistereita. Olipa mukana yksi tohtorikin juhlittavana. Tapahtuma sai minutkin pohtimaan viimeistä kymmentä vuotta, jona aikana HTK/HTM-tutkintotavoitteisesta aikuisopiskelusta on muodostunut Itä-Suomen avoimessa yliopistossakin eräänlainen ”koulutusbrändi”. Voi jopa sanoa, että vuonna 2007 silloisessa Joensuun yliopistossa lanseeratulla HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hankkeella on tehty jo jälki aikuisopiskelun koulutushistoriaan. Työarjen keskellä asioita yleensä suorittaa ilman enempää miettimistä, mutta juhlaillan aikana tuli palauteltua mieleen monta asiaa vuosien varrelta.

Miten kaikki alkoi?

Ainejärjestö Legio Ostiensis ry täytti viime vuonna 20 vuotta ja on yhden vuoden oikeustieteiden laitosta vanhempi. Merkkipäivän kunniaksi Legio julkaisi loppuvuodesta 2017 Manipulus-lehtensä juhlanumeron, jossa on erinomaisesti kuvattu oikeustieteiden opetuksen ja laitoksen kehittymistä sekä taustoja. Kaikki sai alkunsa 1980-luvun tuntiopetuksesta ja 1990-luvulla Teuvo Pohjolaisen professuurin myötä, julkisoikeuden perus- ja aineopinnot pystyi jo suorittamaan sivuaineena. Legion juhlanumerossa prof. emeritus Tarmo Miettinen luonnehtii prof. emeritusta Teuvo Pohjolaista ”Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden kantaisäksi”. Näillä Pohjolaisen luennoilla innostuin itsekin juridiikan opiskelusta, vaikka opiskeluaikanani opintoja ei voinutkaan pääainetasolla suorittaa HTK/HTM-tutkintoina ennen kuin vasta 1.8.1997 alkaen. Nykyisen Itä-Suomen yliopiston HTK/HTM-tutkintojen omintakeinen oikeustieteeseen perustuva pääainemalli alkoi rakentumaan vuodesta 2002 eteenpäin. Koko ajan mukana on kulkenut myös opiskelijavalinnan joustavuus ja eri hakuväylien kehittäminen. Samoin kuin aikuisopiskelijalähtöisyys, minkä näen isona vahvuutena tämän opiskelumallin kehityksessä. Parasta musiikkia korvilleni on edelleen, kun mahdollisen tulevan opiskelijan puhelu alkaa sanoin ”työkaverini opiskelee teillä ja suositteli Itä-Suomen avoimen yliopiston oikeustieteen opintoja”.

Tutkintotavoitteisen aikuiskoulutusbrändäyksen alkuaskeleet

Lukuvuoden 2006-2007 aikana heräsivät keskustelut entistä laajemmista aikuisopiskelun mahdollisuuksista etänä. Tähän liittyi myös avoimen väylän kehittäminen, joka takasi kaikille 110 opintopistettä avoimen yliopiston kautta suorittaneille opiskelijoille opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoa suorittamaan. Poikkeuksellista  valtakunnallisesti oli ja on nykyisinkin, että koko oikeustieteiden laitoksen opetustarjonta on myös avoimen yliopiston kautta opiskeltavissa. HTK-opinnot (julkisoikeus) avoimessa yliopistossa-hanke lanseerattiin keväällä 2007 ja siihen avoimen yliopiston ja oikeustieteiden laitoksen lisäksi mukaan lähti 5 kesäyliopistoa sekä yksi kansanopisto. Jos Pohjolainen loi pohjan oikeustieteelle Joensuussa, niin minä voin luennehtia Tarmo Miettistä HTK-hankkeen kantaisäksi. Yhtään väheksymättä koko laitoksen henkilökunnan panosta, mutta erityisesti Tarmolle aikuisopiskelun edistäminen oli sydämen asia.

HTKopinnot_avoimessa_hanke

Jo vuonna 2010 hankkeen karonkassa hymyilytti: Tarmo Miettinen oikeustieteiden laitokselta, Riitta Vornanen Aducatesta, Miia Laukkanen oikeustieteiden laitokselta, Seija Tuominen Aducatesta, Erja Tynkkynen Savonlinnan kesäyliopistosta, Soili Meklin Kuopion kesäyliopistosta, Raili Konttinen Savonlinnan kesäyliopistosta, Ritva Oravuo Etelä-Karjalan kesäyliopistosta, sekä Anne Korhonen oikeustieteiden laitokselta juhlivat onnistuneen hankkeen tuloksia.

 

Mitä tehtiin toisin?

Oikeustieteen opinnot olivat olleet tarjolla avoimessa yliopistossa jo pitkään, samoin toimiva väylä ja opiskelijoitakin oli vuosittain ihan hyvä määrä eli n. 600. Mikä sai opiskelijamäärän kasvamaan yli 2000 opiskelijaan yhden lukuvuoden aikana? Ensinnäkin opintoja markkinoitiin tutkintotavoitteisuus edellä. Kysyntä eri paikkakunnilla tapahtumissa oli valtaisa ja muistan eräänkin markkinointi-tapahtuman Kainuun kesäyliopistolla, jossa vasta kolmas sali oli riittävän suuri yli sadan kiinnostuneen osallistujan tarpeisiin. Tarve tuettuun tutkintotavoitteeseen opiskeluun erityisesti yhteistyöoppilaitospaikkakunnilla oli ilmeinen. Opetuksen ja ohjauksen kehittämisen kannalta toimenpiteitä tehtiin monin eri tavoin. Sen lisäksi, että oikeustieteiden laitoksen opettajat kävivät opettamassa livenä eri paikkakunnilla, opetusta välitettiin myös videovälitteisesti yhteistyöoppilaitosten välillä, yleisissä tenteissä mahdollistettiin myös iltatentit, tuotettiin verkkomateriaalia ja -luentoja, järjestettiin systemaattista tuutorointia/ohjausta eri paikkakunnilla sekä opintojen aloitusinfoja. Koska opiskelijoita tuli ns. ovista ja ikkunoista, ihan kaikkia tarpeita ja haasteita ei voitu ennakoidakaan, mutta tilanteet hoidettiin yleensä hyvinkin nopeasti ja joustavasti puolin ja toisin. Hanke haastoi myös eri organisaatiot tekemään yhteistyötä uudella tavalla verkostoyhteistyönä, jota mm. Snellman-kesäyliopiston nyk. rehtori Soili Meklin kuvasi pro gradu-tutkielmassaan. Tiivis kolmikantayhteistyö ja luottamusverkosto olivatkin hankkeen onnistumisen edellytys.

Osana toimintaa

Hankkeen myötä aloitettu toimintamalli on nykyisin osa arkipäivää ja toimintatavat ovat jääneet pysyviksi, vaikka paikalleen ei voikaan sammaloitua. Etäopiskelumahdollisuuksien ja verkko-opintojen lisääntyminen mahdollistaa opiskelun laajasti eri puolilla Suomea, vaikka opiskelija ei asuisikaan yliopisto- tai kesäyliopisto-paikkakunnilla. Itä-Suomen avoimessa yliopistossa suoritettiin v. 2015 enemmän oikeustieteen opintoja kuin muissa avoimissa yliopistoissa yhteensä, joten olemme selkeästi valtakunnallinen ykköstoimija. Reilun vuoden takaisin tilastotiedon mukaan avoimen väylän kautta tutkinto-opiskelijaksi hakeutuneista oli HTK- tai HTM-tutkinnon suorittanut vajaan 10 vuoden aikana yli 500 opiskelijaa. Luku on iso, kun suurin osa opiskelijoista suorittaa opintoja työ- ja muun elämän ohessa. Koko tutkinnon suorittaminen alkaen avoimen yliopiston kautta suoritetuista ensimmäisistä opintojaksoista voi hyvinkin viedä 5-10 vuotta. Nykyisin opiskelupaikan HTK/HTM-tutkintoon saa 60 op suorittamalla, ilman arvosanavaatimusta tai määräkiintiöitä. Erityisen ilahtunut olen OKM:n korkeakoulujen opiskelijavalinnan kehittämisen suunnitelmista, joissa avoimen väylää vahvistetaan edelleen. 1.8.2013 alkaen Itä-Suomen yliopistossa on voinut suorittaa myös ON/OTM-tutkinnon ja vaikka pääosin opiskelijat valitaan valintakokeella (v. 2019 myös paperivalinta), keväällä 2018 opiskelijavalinnoissa otetaan käyttöön myös alanvaihtoväylä oikeustieteelliselle alalle.

Vuonna 2017 Itä-Suomen avoimessa yliopistossa oikeustieteitä opiskeli 3012 opiskelijaa ja opintopisteitä suoritettiin huimat 10890. Laskennallisesti aikaa on mennyt 27 t/op eli 294 030 tuntia. Eiköhän tuolla harjoittelumäärällä jokainen opiskelija ole jo oman opiskeluelämänsä Suomen mestari! Ja tämän vuonna 2007 aloitetun hankkeen suurin hyötyjä onkin opiskelija!

Opiskelu on yksi niistä harvoista toiminnoista, jota elämässä ei voi ikinä katua. Unelmiin siis kannattaa uskoa, ja päättää, että tekee töitä sen eteen. Se päivä tulee, kun voi hymyillen katsoa taaksepäin ja todeta: MÄ TEIN SEN!

Satu, 43, virkamies

Tuominen Seija-10x15Kirjoittaja on Seija Tuominen YTM, Aducaten oikeustieteiden suunnittelija.

Mainokset

Yhteiset Gerontologian aineopinnot Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston avoimiin yliopistoihin

Gerontologian perusopinnoissa perehdytään monitieteisesti ikääntymiseen liittyviin ilmiöihin ja vanhuuden tutkimukseen. Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa on tarjolla perusopinnot avoimina yliopisto-opintoina kaikille halukkaille. Työelämälähtöinen avoin korkeakoulutusopetus (AVOT)-hankkeen innoittamina aloimme selvittelemään yhteisten aineopintojen tarvetta. Voimavarojen yhdistämisen myötä saisimme yhteisiin aineopintoihin entistä laajempia, monitieteisiä sisältöjä työelämän tarpeita kuunnellen.

Photo by Jeff Sheldon/Unsplash

Kyselyllä tietoa tarpeista

Käynnistimme aineopintojen suunnittelutyön kyselyllä, jossa kartoitimme aineopintojen tarvetta ja sisältöjä. Kysely lähetettiin gerontologian perusopintoja suorittaneille opiskelijoille sekä työelämässä toimivalle yhteistyöverkostollemme. Kysely sai loistavan vastaanoton; saimme yhteensä 292 vastausta ja 87% vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa gerontologian aineopintojen opiskeluun!

Kyselyssä oli alustavia sisältöehdotuksia, joiden tärkeyttä vastaajat arvioivat. Erittäin tärkeinä sisältöinä vastaajat näkivät muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, psyykkisen vanhenemisen ja elämänkulun sekä gerontologisen kuntoutuksen. Lisäksi saimme vastaajilta sisältöehdotuksia aineopintoihin. Nämä sisältöehdotukset peilasivat tämänhetkistä yleistä yhteiskunnallista keskustelua vanhuuden ja ikääntymisen teemoista. Usein mainittuina olivat esimerkiksi poliittinen ja yhteiskunnallinen näkökulma ikääntymiseen, ikääntyvien päihde- ja mielenterveysongelmat, ikääntyvien seksuaalisuus, muistisairaudet sekä ikääntyvien sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja voimavarat. Lisäksi aineopintojen toivottiin olevan perusopintojen tavoin suoritettavissa joustavasti eri puolilta Suomea verkko-opintoina, joka onkin ollut suunnittelutyömme yksi lähtökohdista.

Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen.

Tavoitteena monitieteiset aineopinnot

Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Saamamme vastaukset toimivat yhteisen suunnittelutyön perustana. Käynnistämme tulevien aineopintojen suunnittelutyön yhteistyössä molempien yliopistojen alan asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pystymme tarjoamaan aineopinnot, joissa ikääntymisen tematiikkaan haetaan edellä kuvattuja ja entistä monitieteisempiä näkökulmia. Kun yhdistämme voimavaramme, ikääntymiseen liittyvät vahvuusalueemme ovat huikeat! Yliopistoistamme löytyy asiantuntijuutta ihmisen vanhenemiseen liittyen esimerkiksi terveyden edistämisen, liikunnan, toimintakyvyn ja kuntoutuksen, geriatrian ja farmasian sekä ravitsemuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien osalta aina kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin, ympäristöön ja psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin saakka. Mielestämme on tärkeää, että uusin ikääntymiseen liittyvä tutkimustieto tavoittaa yhteiskunnassamme kaikki toimijat eri alojen asiantuntijoista päättäjiin. Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen. Uskomme myös löytävämme opintoihin uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja yhteistyön myötä.

Lähde mukaan avartamaan näkemyksiäsi ikääntymisestä aloittamalla perusopinnot jo nyt. Niiden jälkeen voit jatkaa aineopintojen opiskelua. Tavoitteenamme on käynnistää gerontologian aineopinnot ensimmäisen kerran syksyllä 2019.

Kirjoittajat:
Suunnittelija Ulla Kekäläinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta
Suunnittelusihteeri Leea Huusko Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta Koulutuspäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta Yliopistonopettaja Päivi Eskola Jyväskylän yliopistosta avoimesta yliopistosta

Opintovapaa toi sopivan breikin työelämään

Kuopion kaupunginteatterin näyttelijä Karri Lämpsä huomasi vuosi sitten lukevansa paljon kauppatieteisiin liittyvää kirjallisuutta vapaa-ajallaan. Lukeminen toi uutta ajateltavaa ja samalla haastetta omalle ajattelulle. Lähes 20 vuotta näyttelijän työtä takanaan Karri mietti, että voisiko jotenkin hyödyntää kiinnostustaan ja lukemistaan vaikkapa opiskelemalla. Yksi nuoruuden kiinnostuksen kohde oli ollut kauppatieteet ja tämä tuli mieleen, kun Karri mietti, mitä mahdollisuuksia olisi kehittää itseään opiskelemalla ”ihan oikeesti”.

KarriLampsa

Karri Lämpsä

Verkosta Karri löysi Avoimen yliopiston ohjauksen sähköpostiosoitteen ja otti tätä kautta yhteyttä kartoittaakseen mahdollisuuksia opiskeluun.  Juttelut opinto-ohjaaja Leila Saramäen kanssa jäsensivät suunnitelmia sekä valintoja. Karri koki, että ohjauksesta oli paljon apua, koska aikaisemmista opinnoista oli jo jonkin verran aikaa ja verkko-oppimisympäristö oli uusi. Vaikka tietoa on verkossa paljon, se on välillä ehkä vähän hajanaista, eikä aina niin helppoa löytää.

Aikuiskoulutustuki merkittävä kannustin

Avoimen yliopiston opinnot ovat omaehtoista ja sivutoimista opiskelua, niihin ei saa opintotukea tai muita opintososiaalisia etuuksia. Jos työuraa on riittävästi, voi myös Avoimen yliopiston opintoihin hakea työantajalta opintovapaata ja Koulutusrahastosta aikuiskoulutustukea. Karrista tuntui, että opintovapaa olisi hyvä mahdollisuus katkaista työelämän oravanpyörää ja saada siihen kunnon breikin, joten hän päätti hakea opintovapaata Avoimen opintoihin. ”Koulutusrahaston päätös tuli nopeasti ja mahdollisuus aikuiskoulutustukeen on ollut merkittävä kannustin opiskelulle” kertoo Karri. Karri päätti kuitenkin aloittaa opinnot ensin työn ohella ja jatkaa tiiviimmässä tahdissa opintovapaalla. ”Opiskelu työn ohessakin sujui yllättävän hyvin”, totesi Karri.

Onnistumiset motivoivat opinnoissa eteenpäin

Opiskelumotivaatio on säilynyt hyvänä koko opiskeluajan. Verkko-opiskelu on mahdollistanut oman ajankäytön suunnittelun, mutta se vaatii samalla myös paljon työtä, koska opiskelu on niin itsenäistä. Itsenäisen opiskelun motivaattori on myös se, kun saa opintoja valmiiksi. ”Kun on tehnyt kovasti töitä ja saanut opintosuorituksen rekisteriin, siitä tulee valtavan hieno fiilis”, pohtii Karri, ”Myös palautetta omasta oppimisesta on tullut sekä kirjallisena palautteena että numeroiden muodossa. Erityisesti kirjallinen palaute suorituksista on merkittävää. Ja kun ne olivat kannustavia, loi se hyvää fiilistä ja kannusti jatkamaan uusia haasteita kohti”.

Karrin mukaan opiskelun ainut haaste on oikeastaan ollut tieteellinen kirjoittaminen ja viittaustekniikka. Kun on tottunut kirjoittamaan luovasti, tieteellisen kirjoittamisen muodollisuus oli aluksi hankalaa. Mutta siihenkin oppi ajan myötä.

”Opintovapaa on mennyt hyvin ja nopeasti. On saanut opiskella päätoimisesti ja suunnitella omaa ajankäyttöään ilman hektisen työelämän oravanpyörää. On myös voinut nauttia siitä, ettei työelämä rajoita vapaa-aikaa. Opiskelu tullee jatkumaan työn ohessa tavalla tai toisella”, suunnittelee Karri, ”koska uuden oppiminen on vaan niin kiehtovaa ja kiinnostavaa”.

 

ASaramäki Leila aducatevoimen yliopiston opinto-ohjaaja Leila Saramäki haastatteli näyttelijä Karri Lämpsää kahvikupposen ääressä 8.12.2017. Karri opiskelee Avoimessa yliopistossa kauppatieteiden perusopintoja ja johtamisen aineopintoja. Erityisesti innovaatiojohtaminen on kiinnostava johtamisen osa-alue.