Yhteiset Gerontologian aineopinnot Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston avoimiin yliopistoihin

Gerontologian perusopinnoissa perehdytään monitieteisesti ikääntymiseen liittyviin ilmiöihin ja vanhuuden tutkimukseen. Itä-Suomen yliopistossa ja Jyväskylän yliopistossa on tarjolla perusopinnot avoimina yliopisto-opintoina kaikille halukkaille. Työelämälähtöinen avoin korkeakoulutusopetus (AVOT)-hankkeen innoittamina aloimme selvittelemään yhteisten aineopintojen tarvetta. Voimavarojen yhdistämisen myötä saisimme yhteisiin aineopintoihin entistä laajempia, monitieteisiä sisältöjä työelämän tarpeita kuunnellen.

Photo by Jeff Sheldon/Unsplash

Kyselyllä tietoa tarpeista

Käynnistimme aineopintojen suunnittelutyön kyselyllä, jossa kartoitimme aineopintojen tarvetta ja sisältöjä. Kysely lähetettiin gerontologian perusopintoja suorittaneille opiskelijoille sekä työelämässä toimivalle yhteistyöverkostollemme. Kysely sai loistavan vastaanoton; saimme yhteensä 292 vastausta ja 87% vastaajista ilmaisi kiinnostuksensa gerontologian aineopintojen opiskeluun!

Kyselyssä oli alustavia sisältöehdotuksia, joiden tärkeyttä vastaajat arvioivat. Erittäin tärkeinä sisältöinä vastaajat näkivät muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, psyykkisen vanhenemisen ja elämänkulun sekä gerontologisen kuntoutuksen. Lisäksi saimme vastaajilta sisältöehdotuksia aineopintoihin. Nämä sisältöehdotukset peilasivat tämänhetkistä yleistä yhteiskunnallista keskustelua vanhuuden ja ikääntymisen teemoista. Usein mainittuina olivat esimerkiksi poliittinen ja yhteiskunnallinen näkökulma ikääntymiseen, ikääntyvien päihde- ja mielenterveysongelmat, ikääntyvien seksuaalisuus, muistisairaudet sekä ikääntyvien sosiaaliset suhteet, vuorovaikutus ja voimavarat. Lisäksi aineopintojen toivottiin olevan perusopintojen tavoin suoritettavissa joustavasti eri puolilta Suomea verkko-opintoina, joka onkin ollut suunnittelutyömme yksi lähtökohdista.

Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen.

Tavoitteena monitieteiset aineopinnot

Kiitämme kaikkia kyselyyn osallistuneita! Saamamme vastaukset toimivat yhteisen suunnittelutyön perustana. Käynnistämme tulevien aineopintojen suunnittelutyön yhteistyössä molempien yliopistojen alan asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä pystymme tarjoamaan aineopinnot, joissa ikääntymisen tematiikkaan haetaan edellä kuvattuja ja entistä monitieteisempiä näkökulmia. Kun yhdistämme voimavaramme, ikääntymiseen liittyvät vahvuusalueemme ovat huikeat! Yliopistoistamme löytyy asiantuntijuutta ihmisen vanhenemiseen liittyen esimerkiksi terveyden edistämisen, liikunnan, toimintakyvyn ja kuntoutuksen, geriatrian ja farmasian sekä ravitsemuksen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmien osalta aina kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin, ympäristöön ja psyykkisen hyvinvoinnin osa-alueisiin saakka. Mielestämme on tärkeää, että uusin ikääntymiseen liittyvä tutkimustieto tavoittaa yhteiskunnassamme kaikki toimijat eri alojen asiantuntijoista päättäjiin. Ikääntyvä yhteiskuntamme on muutoksessa ja meidän kaikkien on kyettävä kehittämään omaa työtämme ja toimintatapojamme kohti ikäystävällistä yhteiskuntaa. Uusin tutkimustieto ja koulutus antavat parhaimmillaan eväitä juuri oman työn kehittämiseen. Uskomme myös löytävämme opintoihin uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja yhteistyön myötä.

Lähde mukaan avartamaan näkemyksiäsi ikääntymisestä aloittamalla perusopinnot jo nyt. Niiden jälkeen voit jatkaa aineopintojen opiskelua. Tavoitteenamme on käynnistää gerontologian aineopinnot ensimmäisen kerran syksyllä 2019.

Kirjoittajat:
Suunnittelija Ulla Kekäläinen Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta
Suunnittelusihteeri Leea Huusko Itä-Suomen yliopiston avoimesta yliopistosta Koulutuspäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta Yliopistonopettaja Päivi Eskola Jyväskylän yliopistosta avoimesta yliopistosta

Mainokset

Pidempi elinikä on hieno saavutus

Kaikki me vanhenemme joka päivä. Vanhenemista ei välttämättä tule aktiivisesti ajateltua, ennen kuin itsekin havahtuu siihen, että jostain tapahtumista on kulunut jo kolmekymmentä vuotta tai kenties enemmän. Mihin nämä vuodet menivät ja mitä kaikkea elämässä on ennättänyt tapahtua. Tuleeko itseasiassa edes mietittyä kuinka monimuotoinen ja moniulotteinen asia vanheneminen on? Monella meistä on varmastikin olemassa ajatuksia ja mielikuvia siitä, miten ja millaisena minä haluan vanheta, millainen minä olen sitten vanhana tai miten haluan itseäni kohdeltavan sitten kun olen vanha. Toteutuvatko minun mielikuvani omasta vanhenemisestani, onkin varmasti riippuvainen monien tekijöiden summasta. Ehkä joitakin huolia voi käydä mielessäni siitä, pysynkö myös sitten vanhana riittävän toimintakykyisenä ja virkeänä, jotta saan säilytettyä itsenäisyyteni ja arvokkuuteni ihmisenä. Nuo huolet ovat sinällään ymmärrettäviä, sillä toimintakyvyltään heikentyneet ikäihmiset tulevat helposti kohdelluiksi ”päätoimisina vanhuksina”, jolloin ihmisen persoona ja ”oma tarina” voi jäädä helposti erilaisten hoitotoimenpiteiden varjoon, toteaa psykologian dosentti Merja Korhonen.

Huomionarvoista on pohtia, tunnistavatko päättäjät ja sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivat asiantuntijat niitä tekijöitä, joiden avulla toimintakykyistä ja onnistunutta vanhenemista voidaan tukea. Erottavatko esimerkiksi terveydenhuollon työntekijät tavanomaiset vanhenemismuutokset sairauksista, tunnistavatko he ikääntyneiden sairastamiseen liittyviä erityispiirteitä vaikkapa päivystysvastaanotolla?  Sosiaali- ja terveydenhuollossa ja lääkehoidon parissa työskentelevillä henkilöillä on tärkeää olla laaja tietopohja niin tavanomaisista vanhenemismuutoksista kuin vanhuuden yleisimmistä sairauksista. Ilman laaja-alaista tietopohjaa on mahdotonta ottaa kantaa vaikkapa iäkkään lääkehoitoon toteaa geriatrian professori Eija Lönnroos. Toisaalta, jo pelkästään hyvällä ravitsemuksella nähdään laaja-alaisia yhteiskunnallisia kytköksiä paremman toimintakyvyn kautta aina sairauksista toipumiseen ja esimerkiksi infektioherkkyyteen, muistuttaa ravitsemustieteen tohtori Irma Nykänen.

Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa alkavat jälleen tänä syksynä monitieteiset gerontologian perusopinnot 25 op. Opintojaksot tuovat laaja-alaisen ja monitieteisen näkökulman ikääntymisen ilmiöihin niin yksilön elämänkulun, terveyden, hyvinvoinnin kuin sairauksienkin näkökulmasta unohtamatta yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä. Ikääntymistä tarkastellaan näissä opinnoissa myös ravitsemuksen, lääkehoidon ja palvelujärjestelmän näkökulmasta. Jokainen ihminen ja sukupolvi vanhenee omalla tavallaan ja ikääntyminen on koko yhteiskuntaa yhdistävä asia, muistuttaa perinteentutkimuksen dosentti Sinikka Vakimo.

Gerontologian perusopinnot uudistettiin täysin ja tänä syksynä opiskelu onnistuu joustavasti eri puolilta Suomea verkkoympäristössä. Verkossa opiskelu tarjoaa loistavan mahdollisuuden oppia yhdessä, mutta kuitenkin niin, että luentoja varten ei tarvitse matkustaa Kuopioon saakka, vaan luennot voi kuunnella kotoa tai työpaikalta käsin, valitsemaan vuorokaudenaikana. Tällöin esimerkiksi verkkokeskustelut ja verkkoon tallennettujen luentojen kuuntelu onnistuu itselleen sopivina ajankohtana. Opintojen myötä ikäihmisten parissa toimivat työntekijät voivat päivittää osaamistaan ja tähän asiaan ovat havahtuneet myös sosiaali- ja terveysalan työnantajat.

Pidempi elinikä on hieno saavutus. On monia asioita, joilla voidaan jo hyvin varhaisessa vaiheessa pyrkiä vaikuttamaan toimintakykyiseen ikääntymiseen, toteaa suomalaisen superfoodin ääreltä mustikkametsästä tavoitettu geriatrian professori Eija Lönnroos.

Gerontologian perusopinnot käynnistyvät syyskuun alussa. Ilmoittaudu mukaan opintoihin opintopolussa

Kirjoittaja Ulla KekäläKekäläinen%20Ulla-10x15inen toimii gerontologian perusopintojen suunnittelijana ja oppiaineen johtoryhmän jäsenenä. Kirjoitusta varten on haastateltu gerontologian oppiaineen johtoryhmän jäseniä, jotka toimivat myös opettajina gerontologian perusopintojen eri opintojaksoilla. Haastatteluun ovat osallistuneet psykologian dosentti Merja Korhonen, geriatrian professori Eija Lönnroos, ravitsemustieteen tohtori Irma Nykänen, perinteentutkimuksen dosentti Sinikka Vakimo
Kuva: Ulla Kekäläinen