KOVAT selvitti Pohjois-Karjalan kansainvälisten osaajien kieli- ja työelämäosaamisen tarpeita

Pohjois-Karjalan maakunnassa ollaan huolestuneita siitä, että alueella asuvat ja korkeakouluissa opiskelevat KV-osaajat eivät työllisty koulutustaan vastaaviin töihin, vaan muuttavat suurempiin kaupunkeihin tai pois Suomesta. Yritykset ja osaajat eivät kohtaa toisiaan.

Koli

Miten pitovoimaa voisi kehittää?  Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämishanke Aducaten ja Karelia-ammattikorkeakoulun KOVAT-hankkeessa etsitään ratkaisuja kohtaanto-ongelman helpottamiseksi ja pitovoiman parantamiseksi. KOVAT kokeilee ja kehittää KV-osaajia ja alueen työelämää hyödyttäviä toimintamalleja ja palveluita.

Millaisia ovat KV-osaajien osaamisen kehittämisen tarpeet suomen kielen taidon, työelämätietojen ja -taitojen sekä ammatillisten valmiuksien näkökulmista? Alkuvuodesta toteutettuun kyselyyn vastasi 82 henkilöä, joilla oli 24 eri äidinkieltä.

Vastaajista 37 % oli korkeakouluopiskelijoita, 25 % työssä ja 23 % työttömänä. Yrittäjinä toimi muutama henkilö. Koulutustaso ulottui kandidaattitason opiskelijasta tohtoriin. Joukossa oli kauppa- ja oikeustieteiden, ICT-alan ja muiden tekniikan alojen osaajia, luonnontieteilijöitä maatalous-, metsä- ja ympäristöaloilta sekä yhteiskuntatieteiden, terveystieteiden, kasvatustieteiden ja psykologian sekä humanististen alojen asiantuntijoita.

Osaamisen kehittäminen kiinnostaa

Korkeasta pohjakoulutuksesta riippumatta – tai kenties sen vuoksi – vastaajia yhdistää huomattavan suuri mielenkiinto kehittää omaa osaamista laaja-alaisesti. Lisäkoulutuksen tarvetta ilmeni sekä suomen kielessä, työelämätaidoissa että ammatillisessa osaamisessa.

Peräti 87 % vastaajista arvioi tarvitsevansa lisäkoulutusta suomen kielessä. Kysyntää oli eri tasoille, alkeista edistyneen kielenkäyttäjän, työelämän ja oman ammatin kieleen. Etenkin kielivalmennus työelämässä kiinnosti. Melko paljon toiveita tuli myös asiakaspalvelun, murteen ja puhekielen koulutuksesta.

Ammatillisen osaamisen kehittämisestä oli kiinnostunut 71 % vastaajista. Eniten mielenkiintoa tunnettiin lyhytkestoisiin, osaamista täydentäviin koulutuksiin omalta substanssialalta, tietotekniikasta tai markkinoinnista.  Yksittäisiä mainintoja saivat ohjelmointi ja ohjelmistot, englannin kieli, robotiikka, terveysteknologia, suomalainen koulujärjestelmä, verkostoituminen, arabian kielen ja uskonnon opettajan koulutus sekä englannin kielen koulutus.

Työelämätaitoihinsa lisää osaamista toivoi 67 % vastaajista. Työelämätaidoista painottuivat etenkin työmarkkinoiden tuntemus, työn hakemisen tavat ja kanavat (verkostot) sekä työelämän lait ja säännöt; hieman vähemmässä määrin suomalainen yrityskulttuuri, tapakulttuuri sekä työnhaun asiakirjat (cv ja portfolio).

Suunta kohti suomalaista työelämää

Työllistyminen omaa osaamista vastaavaan työhön Suomessa kiinnosti. Englanniksi vastanneiden KV-osaajien mielenkiinto kohdistui työelämässä etenkin johtamiseen, kansainväliseen kauppaan, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Venäjäksi vastanneilla nousivat esiin opetus- ja kasvatusalan työtehtävät. Suomeksi vastanneet mainitsivat opetus- ja ohjausalan sekä matkailualan työt.

Vetovoimaisina työnantajina koettiin alueella toimivat kansainväliset yhtiöt kuten Abloy, UPM, John Deere, Fortum, Thermo Fisher Scientific, Medix Biochemica ja Valio. Mainintoja saivat aktiivisesti kansainvälistyneet ja KV-osaajia työllistäneet ICT-yritykset kuten Blancco, Fastroi, Arbonaut ja Nanocomp.

Monet opiskelijat eivät olleet Suomeen työllistymistä miettineet, joten työelämäyhteyksiä ja yrityskentän tuntemusta pitäisi vahvistaa.

Selviääkö työssä englannilla?

KV-osaajien työtehtävissä edellytetään sellaista kielitaidon tasoa, jota ei saavuteta korkeakouluopinnoissa tai kotoutumiskoulutuksissa. Intensiiviselle, toiminnalliselle ja kiinteästi omaan alaan kytkeytyvälle alkeis- ja edistyneen tason kielikoulutukselle olisikin tarvetta korkeakouluissa.

Oppimisessa on kyse myös viestinnän ja vuorovaikutuksen käytännöistä. KV-osaajia kohdatessaan suomalaiset tarjoavat puhekieleksi lähes automaattisesti englantia. Kun suomea ei kuule tai käytä, puhuminen ja ymmärtäminen ei kehity riittävästi. Osa KV-osaajista on kokenut, ettei suomea tarvitsekaan osata, kun ”kaikki osaavat englantia”. Työtön tohtori ihmettelee, miksi kukaan ei opiskeluaikana kertonut, että töitä ei saa, jos ei osaa suomea.

Englanti on työkieli lähinnä alueen kansainvälistyvissä ICT-yrityksissä. Niissä on haluttu tukea myös suomen kielen ja työelämätaitojen valmennusta. Selvityksen perusteella muidenkin toimialojen yrityksiä voi kannustaa investoimaan yrityksissä työskentelevien KV-osaajien valmennukseen.

KOVAT tukee alueen yrityksiä ja KV-osaajia kohtaamisessa ja osaamisen kehittämisessä. KOVATeamissa yritys saa ohjelmaan valituista osaajista resurssin kehitys- tai kansainvälistymisprojektiinsa. Taitovalmennuksessa järjestetään kansainväliselle henkilöstölle kielitaitoon tai muuhun työelämäosaamiseen liittyvää valmennusta. Friends in Business -ohjelma antaa mahdollisuuden tutustua yrityksestä kiinnostuneisiin KV-osaajiin. Ohjelmat jatkuvat vuonna 2020.

Heli Kaarniemi
heli.kaarniemi@uef.fi, 050 322 8644

Artikkeli perustuu KOVAT-hankkeen toimintavuoden kokemuksiin sekä 1.1.2019-30.8.2019 tehtyyn selvitykseen KOVAT kohti työelämää – kysely kansainvälisille osaajille.

KOVAT Valmentaa KV-osaajia työelämään

KOVAT on vuoden 2019 aikana järjestänyt ura- ja kielivalmennuksia, joissa on pilotoitu  toiminnallisia toteutustapoja ja yrityksissä toteutettavia sisältöjä. KOVAT-valmennusohjelmiin otetaan uusia yrityksiä vielä ensi vuoden aikana.

KOVATeam-ohjelmassa KV-osaajat toteuttavat pienryhmissä yritysten kansainvälistymiseen ja toimintojen kehittämiseen liittyviä projekteja. Friends in Business -ohjelmassa yritykset voivat tutustua potentiaalisiin työntekijöihin, KV-osaajat verkostoitua ja markkinoida omaa osaamistaan.

Useissa ICT-yrityksissä on toteutettu KV-osaajan taitovalmennusprosesseja. Lisäksi työpaikoille on tehty tukimateriaalia kielen oppimisen tukemisesta.  Valmennuksen käytäntöjä ja tuloksia raportoidaan Aducaten blogissa https://weaducate.wordpress.com/

Opeta suomea! Vinkkejä suomen kielen oppimisen tukemiseen työpaikalla

Kuka tahansa voi oppia suomea mutta voiko kuka tahansa opettaa suomea? Meidän mielestämme voi, ainakin jossain määrin. 

Jokapäiväiset tilanteet ja aidot ympäristöt tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden kielen oppimiselle. Jos joskus pysähdyt tarkastelemaan ympäristöäsi kielenoppijan silmin, huomaat, miten paljon kieliainesta siinä on: erilaisia viestilappusia, pelastautumisohjeita hätätilanteessa, kaverusten jutustelua kahvitauolla,  maitopurkin tekstejä, suomenkielinen radio-ohjelma. Kieli ympäröi meitä kaikkialla ja siitä voi kuka tahansa napata pieniä palasia opetukseen.

Tässä muutamia vinkkejä, miten voit arjessa auttaa työkaverin suomen kielen taidon kehittymisessä:

1. Kuuntele ja kannusta

Osoita, että kuuntelet, mitä toinen sanoo. Silmiin katsominen ja ilmeiden ja eleiden käyttäminen puheen tukena ovat erityisen tärkeitä kielenoppijalle. Kannusta kaveria vastaamaan suomeksi ”Sano suomeksi” ”Kyllä sinä osaat” jne. Älä korjaa virheellistä puhetta, jos siitä ei ole erikseen sovittu. Voit nyökätä ja toistaa sanan oikein, jolloin annat oikean mallin ilman kaverin kasvojen menetystä.

2. Kysy

Kuten suomalaiselta, myös muunkieliseltä kollegalta voi kysyä kuulumisia suomeksi. ”Mitä kuuluu” tai ”Miten menee” -kysymykset voi hyvin esittää suomen kielellä. Aluksi voi antaa vaivihkaa mallin tälle keskustelulle toisen suomalaisen kanssa. Jos muunkielinen kaveri ei osaa vastata mitään, voit antaa mallin uudelleen: ”Mitä kuuluu – Mitäs tässä! – Eipä tässä ihmeitä”. Onneksi me suomalaiset olemme vaatimatonta ja kursailevaa kansaa kuten nämäkin vastaukset osoittavat. Ei mene kauaa, kun vastaukset ovat hallussa. Jos oikein tunnet halua revitellä, voit antaa myös vaihtoehdon ”Kiitos, (tosi) hyvää!” Kuulumisten vaihdosta on hyvä tehdä joka-aamuinen rutiini.

Myös viikonloppukuulumisia voi kysellä, samoin kuin lomasuunnitelmia ja auttaa kaveria sanoittamaan suunnitelmia suomen kielellä: Kala? Aa, menette kalastamaan (ja vielä toisto: kalastamaan).

3. Nimeä

Sanoita työkaverillesi ympäristöä, tavaroita, henkilöitä – mitä vain. Voit myös kysyä: Mikä tämä on? Mikä tuo on? Käytä sormia apuna osoittaen asioita, joita nimeät.

4. Ole selkeä

Käytä tavallisia ja mahdollisimman konkreettisia sanoja ja suoria ilmauksia. ”Kylläpä siellä tarkenee”-lauseen sijasta sano: ”Ulkona on kylmä”. Voit toki sanoa ensimmäisenkin, mutta selitä se jälkimmäisellä.

Kielikuvia on hyvä välttää kielen oppimisen alussa: ”Älä iloitse ennen kuin olet varma. On hyvä odottaa.” on parempi kuin ”älä nuolaise ennen kuin tipahtaa”. Muuten toinen tipahtaa kärryiltäkin samoin tein.

5. Tarkista ymmärtäminen

Jos eteen tulee tilanne, jossa on käytetty suomea, mutta ymmärtämisestä ei ole varmuutta, tarkista se kysymällä: Mitä ymmärsit? Älä hyväksy nyökkäystä tai joota vastaukseksi, vaan pyydä kaveria selittämään asia.

Ota rohkeasti suomen kieli käyttöön, vaikka yhteinen kieli työpaikalla olisikin jokin muu. Näin autat kollegaa kotoutumaan Suomeen ja löytämään suomen kielen oppimisen ilon!

IMG_0170Lataa työpaikan tulostettava pikaopas, johon kokosimme tärkeimmät vinkit suomen kielen käyttöön.

 

 

 

 

 

Kysy rohkeasti lisää: Virpi Moilanen. virpi.moilanen@uef.fi p. 050 576 1301

Suomen kieltä työpaikoilla! Itä-Suomen yliopiston ja Karelia-ammattikorkeakoulun yhteinen KOVAT-hanke järjestää suomen kielen valmennusta, joka lähtee työnantajan ja hänen kielivalmennusta tarvitsevan työntekijänsä tarpeista. Valmennus toteutetaan joustavasti työaikana.

Maahanmuuttajien pääsyä työmarkkinoille on edistettävä

Fatbardhe Hetemaj

Fatbardhe Hetemaj
Kuva: Niklas Gerkman

Suomi on lyhyessä ajassa muuttunut entistä kansainvälisemmäksi. On ollut erittäin ilahduttavaa huomata, että viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa on tapahtunut tärkeätä avartumista monikulttuurisuuden ja kansainvälistymisen alueella niin ajattelussa kuin asenteissakin. Vaikka suomalaisten asenteet ovatkin muuttuneet suopeammiksi maahanmuuttajia kohtaan, paljon työtä on vielä tehtävänä.  Tarvitaan sekä maahanmuuttajien koulutusprojekteja että työnantajiin ja koko suomalaiseen yhteiskuntaan liittyvää asennetyötä.

Suomen työelämään kohdistuu lähivuosina erilaisia paineita. Väestömme ikääntyy nopeasti ja ikääntymisen seurauksena työvoiman tarjonta supistuu. Pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskuntamallin säilyttämiseksi tarvitsemme tulevina vuosikymmeninä uusia ja osaavia tekijöitä sekä kansainvälisiä ajattelijoita.  Kansainvälisillä osaajilla on paljon annettavaa suomalaisille työnantajille, mutta ulkomaalaisten tuoman osaamisen ja kansainvälisten kontaktien hyödyntäminen on Suomessa kuitenkin edelleen vähäistä.

Tällä hetkellä ulkomaalaistaustaisilla on erittäin suuria vaikeuksia löytää työpaikka valmistumisensa jälkeen. Ulkomaalaisiin opiskelijoihin kouluttamiseen käytetty raha valuu hukkaan, koska heidän opintojensa jälkeistä työllistymistä Suomessa ei mahdollisteta. Valmistumisen jälkeen opiskelijoilla on vain puoli vuotta aikaa löytää töitä Suomesta. Suomi ajaa täällä koulutettuja ulkomaalaisia pois, koska työllistymiseen ei anneta riittävästi aikaa.

Erityisesti Suomen pitäisi hyödyntää enemmän jo maassa asuvien ulkomaalaisten kykyjä ja kansainvälistä kokemusta. Yksi keskeinen kehittämisen kohde on maahanmuuttajien kielitaito. Kielitaitovaatimuksiinkin voisi suhtautua rennommin: tavoitteena tulee olla riittävä kielitaito, ei äidinkielentasoinen suomen kielen hallinta. Yliopiston suomen kielen kurssit tulisivat olla työelämälähtöisiä. On menetys Suomelle, että ulkomailta muuttaneiden henkilöiden on vaikea löytää Suomesta koulutustaan vastaavaa työtä. Toimenpiteitä tulee kohdistaa eri tavoin erityyppisille työnantajille, eri alueilla ja erikokoisissa yrityksissä, mikäli halutaan tukea ulkomaalaisten entistä parempaa työllistymistä.

Rekrytointi ei onneksi enää ole kansallisten rajojen sisään sidottua. Yritykset haluavat parhaat työntekijät riippumatta siitä, mistä he ovat kotoisin. Erilaisuutta tulisi ymmärtää hyödyntää.  Ulkomaalaiset työntekijät tuovat uusia näkökulmia yrityksen toimintaan, tekevät yrityksestä monikulttuurisen työympäristön sekä auttavat yritystä tehostamaan toimintojensa kansainvälistymistä. Haluaisin rohkaista kaikkia suomalaisia työnantajia kansainvälistymään ja hyödyntämään alueella asuvien ja/tai opiskelevien ulkomaalaisten osaamista ja resursseja. Hyötyjä on monia, esimerkiksi koulutetut maahanmuuttajat tuovat yrityksille tuoretta osaamista ja eri kulttuurien tuntemusta, josta on hyötyä kansainvälisillä markkinoilla, sillä maahanmuuttajien verkostot laajentavat markkina-aluetta jopa maailmanlaajuisesti.

Maahanmuuttajien työllistäminen ei pelkästään auta menestymään kiristyvässä työvoimakilpailussa, vaan myös lisää työpaikan hyvää mainetta avoimesta ja uusiutumiskykyisestä organisaatiosta, mikä osaltaan luo ja vahvistaa myönteistä työnantajakuvaa. Ulkomaalaisuus ei sinänsä pätevöitä mihinkään erityiseen, jolla sivuuttaisi samantasoisen suomalaisen. Tietyissä olosuhteissa kuitenkin ulkomaalaisen palkkaaminen voi olla paras vaihtoehto – etenkin silloin kun yritys etsii uusia markkinoita ja onnistuu laajentamaan toimintaansa. 

Ymmärrän toki, että ulkomaalaisen rekrytoinnissa on omat haasteensa.  Tyypillisimpiä haasteita ovat kieliongelmat, koulutuksen vastaavuuden selvittäminen ja työlupa-asioiden selvittäminen. Tämän lisäksi työyhteisöjen ja lähiesimiesten puutteellinen kulttuuriosaaminen estää ulkomaalaisten osaamisen täyden hyödyntämisen. Väitän kuitenkin, että ulkomaalaisten rekrytointi on edelleen myös asennekysymys. Vaikka työelämämme on kansainvälistynyt, ”suomalainen tyypillinen työntekijä” -asenne on vielä olemassa, koska prosentuaalisesti Suomeen on asettunut edelleen hyvin vähän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Ulkomaalaisten osaajien työllistymistä edistää yleensä se, jos palkkaajalla on henkilökohtaisia kansainvälisiä kokemuksia tai jos liiketoiminnan ydin on kansainvälinen. Työpaikka, jossa on ollut maahanmuuttaja työssä, ottaa yleensä maahanmuuttajia työhön uudelleenkin.

Toisinaan työnantajien kielteiset asenteet eivät tarkoita sitä, etteivät he haluaisi palkata maahanmuuttajia, vaan työnantajat pelkäävät, ettei maahanmuuttaja sopeudu työyhteisöön. Mutta täytyy muistaa, että kaikkea ei opita koulussa. Ihmissuhdetaidot, kyky työskennellä erilaisten ihmisten kanssa sekä monet muut ammatin harjoittamiseen liittyvät haasteet opitaan vasta vanhempina työelämässä – kunhan siihen suodaan mahdollisuus. Sitä paitsi, kuten aina uuden työntekijän kohdalla, sopeutuminen työyhteisöön vie oman aikansa. Maahanmuuttajan perehdyttämisellä on oleellinen merkitys, jotta hänen voimavaransa saadaan parhaiten työnantajan käyttöön.

Sekä suomalais- että ulkomaalaistaustaisten ihmisten on opittava toimimaan etnisesti, kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisissa ympäristöissä. Se, että maahanmuuttajille aukeaisi enemmän mahdollisuuksia integroitua suomalaiseen työelämään, olisi meidän kaikkien etu sekä kilpailukyvyn että yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta. Tarvitsemme uusia ja iloisia veronmaksajia!

Kirjoittaja on Fatbardhe Hetemaj joka tulee puhumaan Aducaten järjestämään UNELMA | TYÖ -seminaariin 18.11.2014 Tähti-ravintolaan Kuopion Kauppakadulla.

Tule tutustumaan maahanmuuttaneiden työllistymispolkuun. Maahanmuuttaneiden mahdollisuuksista ja haasteista tulevat puhumaan Fatbardhe Hetemaj’n lisäksi Docventures –kaksikko Riku Rantala ja Tuomas Milonoff, Lisbeth Mattsson (Pohjois-Savon ELY-keskus), Jussi Virsunen sekä Sanna Iskanius (Itä-Suomen yliopistolta).

www.hetemaj.fi

Kuvaaja: Niklas Gerkman